Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Kunta- ja hyvinointialuetyönantajat, KT kommentoi (osa1) selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, KT
20. marraskuuta 2025 kello 14.39.11
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, KT kannattaa yhtenäistä kansallista kielikoulutus- ja testausmallia sosiaali- ja terveysalalle. Kansainvälinen rekrytointi on yksi ratkaisu sote-alan henkilöstövajeeseen tulevaisuudessa. Kansainvälisesti rekrytoitujen ja muunkielisten työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan hyvinvointialueilla. Jo viiden vuoden kuluttua on ennustettu tarvittavan 20 000 lähi- ja sairaanhoitajaa lisää. Yhtenäisen kielikoulutus- ja testausmallin kehittäminen vastaa työelämän tarpeeseen varmistaa kansainvälisesti rekrytoitujen työntekijöiden riittävä kielitaito sote-alalla.
Selvityksessä esitetyt suositukset edistävät yhtenäisten arviointimenetelmien kehittämistä sekä sosiaali- ja terveysalan erityistarpeisiin soveltuvien kielitestien käyttöönottoa. Selvityksen mukaan kielenopetusta ei voida erottaa laillistumiskoulutuksesta. Laillistamisprosessin kaikissa vaiheissa S2-opettajan tuella on keskeinen merkitys kielen oppimiselle. Selvityksen mukaan kielen oppimisen tulee olla tavoitteellista ja suunnitelmallisesti ohjattua. Lisäksi kielen oppimisen suunnitelmassa suositellaan määriteltävän opiskelijakohtaisesti millaista tukea ja palautetta opiskelija toivoo ohjaajalta ja muulta työyhteisöltä.
KT pitää tärkeänä selvityksen suosituksia taata yksilöllinen kielenoppiminen jokaiselle Suomeen rekrytoidulle kansainväliselle sote-alan osaajalle yhteistyössä oppilaitosten, valtiollisten toimijoiden sekä muiden palveluntarjoajien kanssa. Riittävä kotimaisen kielen osaaminen on tärkeää työyhteisön toimivuuden kannalta, potilasturvallisuuden varmistamiseksi sekä kahdensuuntaisen kotoutumisen edistämiseksi. Yksilöllistetty oppimisen tuki ja työnantajan vastuun lisääminen työntekijöiden kielitaidon suunnitelmallisesta kehittämisestä ja sen rahoittamisesta vaatii kuitenkin riittävää kansallisesti turvattua jatkuvaa rahoitusta hyvinvointialueille.
Selvityksessä esitettyjen laskelmien mukaan kustannukset S2 opettajan työtunneille laillistujan suomen kielen oppimisprosessin aikana on 2357 €/laillistuja. Selvityksessä esitetään koulutuksen kustannuksien jakautuvan työntekijän ja työnantajan kesken henkilön ollessa työsuhteessa. Selvityksen mukaan kansallisesti rahoitettaisiin vain kielitestin osuus. Selvityksestä ei käy ilmi kattavasti työnantajille aiheutuvia kustannuksia eikä työntekijälle koituvia henkilökohtaisia kuluja sekä rahoituksen tarpeen kokonaislaajuutta selvityksessä esitettyjen suositusten toteuttamiseksi.
KT pitää erityisen tärkeänä, että osana yhtenäisen kielikoulutusmallin jatkovalmistelua turvataan myös sen kansallinen rahoitus osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.