Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, KT kommentoi (osa2) selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, KT
20. marraskuuta 2025 kello 14.41.04
KT pitää erityisen tärkeänä, että osana yhtenäisen kielikoulutusmallin jatkovalmistelua turvataan myös sen kansallinen rahoitus osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.
KT esittää, että yhtenäisen kansallisen kielikoulutuksen jatkovalmistelussa hyvinvointialueille varmistetaan jatkuva kansallinen rahoitus kattamaan kustannuksia laadukkaan kotimaisen kielen opetuksen järjestämiseksi selvityksen suositusten mukaisesti. Jatkuva rahoitusmalli varmistaa kielenoppimiseen käytettävät resurssit hyvinvointialueilla myös pitkällä aika välillä ja turvaa kielikoulutuksen toteutuksen vakaalla ja ennakoitavalla tavalla. Kansallinen rahoitus varmistaa yhtenäisen kielikoulutusmallin jatkuvuuden työpaikoilla myös riippumatta yksittäisen organisaation taloudellisesta tilanteesta. Kustannuksien arvioimiseksi jatkovalmisteluissa tulisi selvittää S2- opettajan kustannus/per laillistuja lisäksi työnantajille kohdistuvat todelliset kustannukset kielenopetuksen ja työpaikoilla järjestettävän kielituen osalta.
KT kannattaa lisäksi selvityksessä esitettyä ehdotusta käynnistää kansallinen kielikoulutus- ja koordinaatiohanke. Selvityksessä esitetään lisäksi kansallisen kielikoulutus- ja koordinaatiohankkeen perustamista. Hankkeen tavoitteena on koota aiemmissa hankkeissa tuotettu kielikoulutusmateriaali, valmistella kielitaidon arviointimenetelmiä sekä kehittää sote-alalle soveltuva YKI-testi. Hankkeen ehdotetaan kestävän kaksi vuotta ja sen rahoitus tulisi Hyvän työn ohjelmasta. KT kannattaa hankkeen käynnistämistä. KT pitää tärkeänä turvata hankkeen jatkovalmistelussa jo ennakoivasti riittävät resurssit materiaalien jatkuvaan päivittämiseen ja kehittämiseen myös hankkeen päättymisen jälkeen, jotta voidaan varmistaa toiminnan jatkuvuus, pitkäjänteinen kehittäminen sekä siirtyminen pois hankemuotoisesta ja rakenteellisesti haavoittuvasta valmistelumallista.