Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Lähihoitajat - opiskelijat
II asteen koulutus
20. marraskuuta 2025 kello 14.56.05
1. On erittäin myönteistä, että ehdotetaan lähihoitajakoulutuksen kielitaitovaatimusten nostamista korkeammalle tasolle. Tämä mahdollistaa paremman ammatillisen osaamisen ja sujuvamman työssä oppimisen, mikä hyödyttää sekä opiskelijoita että työelämää.
2. Nykyinen kielitaitovaatimuksen taso on todellakin ollut riittämätön, mikä on johtanut haasteisiin opetuksessa ja käytännön työssäoppimispaikoilla. Korkeammat vaatimukset parantavat opiskelijoiden valmiuksia ja vähentävät kieliristiriitoja.
3. Opettajien ja työssäoppimispaikkojen henkilöstön kielitaidon kehittäminen on tärkeää, jotta kielikoulutuksen laatu ja tavoitteiden saavuttaminen voidaan varmistaa. Tämä edellyttää riittäviä resursseja ja koulutusta opetushenkilöstölle.
4. Kielikoulutuksen uudistaminen on ehdottomasti aiheellista ja tarpeellista, erityisesti ammatillisen opetuksen ja työelämän vaatimusten vuoksi. Nykyinen yleiskielitaito ei riitä ammatillisten tilanteiden tehokkaaseen hallintaan, ja ammatilliseen kielitaitoon keskittyvä koulutus on avainasemassa.
5. On tärkeää, että kielikoulutuksen suunnittelussa hyödynnetään aiemmissa kehityshankkeissa tuotettuja hyviä käytäntöjä ja oppimateriaaleja, jolloin koulutuksen laatu ja vaikuttavuus paranevat.
6. Kielen oppimisen integrointi ammatilliseen opetukseen ja yksilöllisten osaamistavoitteiden asettaminen tukevat paremmin opiskelijoiden oppimista ja itsenäistä edistymistä.
7. Työelämässä oppimisen ja harjoittelujaksojen kielenopetuksen suunnitelmallinen toteutus sekä ohjaajien kielitaitovaatimusten selkeyttäminen ovat välttämättömiä, jotta kielitaito kehittyy käytännön tilanteissa.
Lähihoitajien kielitason nostaminen B2-tasolle on erittäin tärkeä askel kohti korkeampaa asiakas- ja potilasturvallisuutta. Nykyinen A2-tason kielitaito, vaikka se tarjoaa perustason kommunikointivälineet, ei enää vastaa nykypäivän vaatimuksia hoitotyön monimuotoisessa ja monikulttuurisessa ympäristössä. Potilaat ja asiakkaat voivat puhua erilaisia kieliä, ja heidän tarpeidensa ymmärtäminen sekä viestintä tiimeissä ovat keskeisiä tekijöitä hoidon laadussa ja turvallisuudessa.
Kielitaidon parantaminen B2-tasolle mahdollistaa lähihoitajille:
Parempaa potilaan tilan ja tarpeiden ymmärtämistä: Monipuolisempi kielitaito auttaa tulkitsemaan potilaan viestejä tarkemmin ja välttämään väärinymmärryksiä, jotka voivat johtaa hoitovirheisiin.
Tehokkaampaa viestintää tiimissä: Selkeä ja täsmällinen kommunikointi muiden hoitohenkilöstön jäsenten kanssa vähentää virheitä ja parantaa hoidon sujuvuutta.
Ennakoivampaa ja turvallisempaa hoitotyötä: Ymmärrys ja luottamus lisääntyvät, kun hoitaja voi keskustella potilaan kanssa luontevasti ja varmistaa, että potilas ymmärtää hoitosuunnitelman ja ohjeet.
Yhteenvetona: Kielikoulutuksen kehittäminen ja vaatimustason nostaminen ovat keskeisiä askelia ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi ja sujuvamman integraation mahdollistamiseksi työelämään.