Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lausunto STM:n selvitykseen kansallisesta yhtenäisestä kielikoulutuksesta
VAKE
20. marraskuuta 2025 kello 14.56.18
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pitää tärkeänä STM:n selvityksen tavoitetta luoda kansallinen yhtenäinen kielikoulutusmalli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Yhtenäiset käytännöt tukevat henkilöstön saatavuutta, potilasturvallisuutta ja työelämään integroitumista.
1. Kannatamme yhtenäistä mallia: Yhtenäinen kielikoulutus helpottaa työnantajien ja oppilaitosten yhteistyötä sekä varmistaa tasalaatuisen kielitaidon eri ammattiryhmissä. Mallin tulee olla valtakunnallisesti ohjattu ja rahoitettu.
2. Tarve joustaville ja nopeille ratkaisuille: Työvoimapula edellyttää kansainvälistä rekrytointia. Kielikoulutuksen tulee olla modulaarista ja mahdollistaa työn ohessa tapahtuva oppiminen. Digitaaliset ratkaisut ja hybridimallit ovat keskeisiä.
3. Realistiset kielitaitovaatimukset: Kannatamme tavoitetta riittävästä kielitaidosta potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Vaatimusten tulee olla saavutettavia ja tukea oppimista, ei muodostaa esteitä työllistymiselle.
4. Työnantajien rooli ja tuki: Työnantajille tulee tarjota ohjeita ja rahoitusmalleja työpaikkakielikoulutuksen järjestämiseen sekä kielistrategioiden laatimiseen. Konkreettiset työkalut ovat välttämättömiä.
5. Integrointi ammatilliseen koulutukseen: Kielikoulutuksen tulee nivoutua laillistamisprosessiin ja lähihoitajakoulutukseen, jotta oppiminen tapahtuu ammatillisessa kontekstissa.
6. Rahoitus ja ohjaus: Valtakunnallinen ohjaus ja riittävä rahoitus ovat edellytyksiä mallin onnistumiselle. Hyvinvointialueet eivät yksin pysty kantamaan kustannuksia.
Toimenpide-ehdotukset ja yhteenveto:
- Kehitetään valtakunnallinen rahoitusmalli, joka tukee hyvinvointialueita kielikoulutuksen järjestämisessä.
- Luodaan yhtenäiset kielitaitotestit ja arviointikriteerit, jotka huomioivat eri ammattiryhmien tarpeet.
- Mahdollistetaan työpaikkakielikoulutuksen rahoitus ja tarjotaan työnantajille valmiita koulutuspaketteja.
- Panostetaan digitaalisiin oppimisratkaisuihin ja etäkoulutusmalleihin, jotta koulutus on saavutettavaa myös työn ohessa.
- Käynnistetään pilotit hyvinvointialueilla, joissa testataan mallin toimivuutta ja kerätään kokemuksia jatkokehittämiseen.
Kannatamme selvityksen linjauksia ja korostamme tarvetta joustaville, työelämälähtöisille ratkaisuille, jotka tukevat kansainvälistä rekrytointia ja henkilöstön saatavuutta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on valmis osallistumaan mallin kehittämiseen ja pilotointiin.