Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Valviran kannanotto
@KaisaSaukko
20. marraskuuta 2025 kello 15.10.02
Valvira toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitää olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Työnantajan velvollisuus on arvioida, että henkilöllä on riittävä kielitaito työtehtäviinsä.
Valvira kannattaa selvityksen suositusta nostaa kielitaitovaatimusta. Valvira on jo aiemmin esittänyt, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden kielitaitovaatimusta olisi tarvetta nostaa. Valvira on katsonut, että riittävä kielitaito pitäisi terveydenhuollon ammateissa mieltää osaksi potilasturvallisen ammatinharjoittamisen asettamia vaatimuksia, eikä sitä pitäisi tarkastella pelkästään rajoitteena henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle. Valvira on todennut myös, että ammatillisen kielitaidon kehittämiseen tulisi olla saatavilla valtakunnallisesti riittävän yhtenäistä koulutusta.
Valvira on tuonut esille useissa eri yhteyksissä sen, että Valviralla ei ole nykyisin voimassa olevan terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaan mahdollisuutta nostaa ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi edellytettyä kielitaitovaatimusta. Tämä asia on tuotu esille useissa Valviran STM:lle toimittamissa kokonaisuudistusta koskevissa kirjelmissä, joissa Valvira on pyytänyt, että sille voisi jatkossa säätää määräyksenantovaltaa muun muassa kielitaitovaatimuksen
tarkentamisen osalta.
Valvira kannattaa esitettyä suositusta siitä, että sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä vaadittavan suomen tai ruotsin kielen osaaminen pitää varmistaa sekä yleis- että ammatillisen kielitaidon osalta. Selvityksen mukaan ammatillisen kielitaidon arviointiin on
ryhdyttävä kehittämään yhdenmukaisia arviointimenetelmiä ja otettava käyttöön sosiaali- ja terveysalan YKI-kielitesti asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi vuoden 2028 loppuun mennessä. Valvira suhtautuu myönteisesti ehdotettuun sosiaali- ja terveysalan YKI-kielitestiin. Valvira katsoo, että testiin pääsyn pitää olla sujuvaa, eikä se saa aiheuttaa kohtuutonta viivytystä hakijoille. Lisäksi Valvira katsoo, että testin läpäiseminen ei kuitenkaan poista työnantajan velvollisuutta arvioida, että henkilöllä on riittävä kielitaitoa työtehtäviinsä. Kielitaitovaatimuksien kaikinpuolinen kiristäminen edellyttää Valviran näkemyksen mukaan yhtenäistä ja saavutettavaa valtakunnallista kielitaitokoulutusta.