Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Hoitoalalla toimivien kielitaidon arviointi on toteutettava yhdenmukaisesti ja kielitaidon kehittämiseen on tarjottava mahdollisuuksia ja tukea myös ammattioikeudet jo saaneille
Yrkeshögskolan Arcadan Nursing Top Up -tiimi
20. marraskuuta 2025 kello 15.26.25
Kannatamme sairaanhoitajien kielitaidon arvioinnin keskittämistä siten, että sairaanhoitajan pätevyyttä hakevat osoittavat suomen tai ruotsin kielen taitonsa aina yleisen kielitutkintojen erityisesti hoitoalaa varten laatimilla testeillä. Perustelemme kantaamme sillä, että yleiset kielitutkinnot perustuvat lakiin yleisistä kielitutkinnoista. Tällä perusteella tutkintojärjestelmältä voidaan edellyttää kielitaidon arvioinnin huippuosaamisen lisäksi, että testiin osallistuvia kohdellaan yhdenveroisesti, että testitulos on aina mahdollista tarkistaa epäselvissä tapauksissa ja että mahdollisen ilmi tulleen vilpin varalle on olemassa säädökset ja laissa määritellyt menettelytavat.
Kannatamme pätevöitymiseen edellytettävän kielitaidon tason nostamista B2.1:een, eli hakijan on tulevan hoitoalan YKI-testin kaikissa osakokeissa osoitettava taitotasoa 4 (Opetushallituksen kielitaidon tasojen kuvausasteikon itsenäisen kielitaidon perustaso).
Kannatamme selvitysryhmän terveydenhuollon ammattilaisille suosittamaa osittain eriytyvää ja osittain yhteistä kielikoulutusta. Tuemme selvitysluonnoksessa esitettyä toimintamallia, että kaikille on tarjottava kotoutumiskoulutusta vastaavaa alkuvaiheen kielikoulutusta. Lisäksi tarvitaan terveysalan ammattikieleen keskittyvä koulutus, jossa suullinen kielitaito ja vuorovaikutustaidot varmistetaan kontaktiopetuksessa.
Kannatamme myös sitä, että työpaikan edustajat ja S2-asiantuntijat laativat yhdessä kielistrategiat muita kuin suomea tai ruotsia ensimmäisenä kielenään puhuvien suomen tai ruotsin kielen taidon kehittämiseksi C-tasolle, jota hoitoalalla asiantuntijana toimiminen edellyttää. Uskomme, että ainakin osin työpaikoilla toteutuva kielen oppiminen on tehokkain tapa tukea maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien suomen tai ruotsin kielen kehitystä.