Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Yki testaa peruskieltä, myös ammattikielien testeille tarvetta
Hannele Ylönen
20. marraskuuta 2025 kello 16.17.04
Ammattikorkeakouluopettajana kannatan kansallista yhtenäistä kielikoulutusta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä potilaiden / asiakkaiden, opiskelijoiden, työnantajien, opettajien, oppilaitosten että Suomen intressien näkökulmista. Muutamia huomioita selvitykseen liittyen:
YKI
A. YKI-testi ottaa huomioon kielen neljä eri osaamisaluetta (puhuminen, kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen). Tämä on hyvä asia.
B. YKI-testin jälkeen tulisi olla materiaalia ja mahdollisuuksia jatkaa kielen opiskelua. Moni on tehnyt vuosia sitten YKI-testin, mutta ei ole käyttänyt kieltä sen jälkeen. Kanssaihmisten tuki tässä on merkittävä. Jos työpaikoilla tiedetään, että kollega on tehnyt YKI-testin, kannustettaisiin häntä suomen kieltä käyttämään.
C. YKI-testi testaa peruskieltä. Esimerkiksi kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattikorkeakoulutuksen suomen kieli keskittyy hoitosuomeen. Olisi hyvä, jos meillä olisi myös kansallisia eri ammattikielien ”testimahdollisuuksia” ja materiaalia kehittyä niissä testien jälkeenkin.
D. Varmistaisiko Valvira YKI-todistukset?
E. Kustannukset ja YKI-testien jonot. Moni yrittää tehdä suomen kielen opintoja toisaalla ja tämä on yleensä heille kallista. YKI-testin tekeminen maksaa noin 100 euroa per kerta, onnistui tai ei. YKI-testien jonot: Varsinkin pääkaupunkiseudulla testipaikat varataan heti. Moni joutuu matkustamaan pitkiä matkoja tekemään YKI-testejä. Tämä lisää kustannuksia.
Muita asioita ja tekijöitä, joihin tulisi myös kiinnittää huomiota:
1. Yhä enemmän on kansainvälisiä opiskelijoita ja englanninkielisiä tutkintoja eri asteisissa oppilaitoksissa Suomessa. Olisi hyvä, jos huomioitaisi myös muut alat. Insinöörejä valmistuu yhä suurempia määriä ja heidän työllistymismahdollisuutensa Suomessa vaativat suomen kielen taitoa.
2. Jos tavoitteena on saada kansainvälisiä opiskelijoita jäämään Suomeen töihin, tulisi heille opiskeluaikana tarjota mahdollisuuksia kehittää suomen kielen taitoaan mahdollisimman monipuolisesti, jotta he voisivat kokea olevansa ja olla (kantasuomalaisten silmissä) osa suomalaista yhteiskuntaa.
3. Kun henkilö tulee toiseen maahan, olisi helpompi kotiutua, jos ensin olisi kielipainotus koulutuksessa. Tämä mahdollistaisi nopeammin työpaikan saamisen, joka yleensä mahdollistaa myös opiskelun. Jos tutkintoon kuuluu 5–25 opintopistettä suomen kieltä, jokainen ymmärtää, että se ei mahdollista riittävää suomen kielen osaamista.
4. Jos opiskelija tulee Suomeen opiskelemaan ajatellen, että haluaa vain tutkinnon ja haluaa mennä sitten töihin muualle. Hänen voi olla vaikea motivoitua opiskelemaan kieltä. Toisten opiskelijoiden huomion vie muut aineet kuin suomen kieli. He kokevat, että heillä ei riitä energia ja aika suomen kielen opiskeluun, vaikka haluaisivatkin. Tämä voi olla myös sen vuoksi, että he käyvät töissä ja opiskelevat.
5. Perheenjäsenten tilanne: Jos lasta ei saada päivähoitoon, ei vanhemman ole mahdollista opiskella.