Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Tehyn näkemykset selvitysluonnokseen kansallisesta kielikoulutuksesta sosiaali- ja terveydenhuollossa: osa 1
@Juha2025
20. marraskuuta 2025 kello 16.21.26
Pidämme tärkeänä sitä, että osana sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden parantamista Suomeen kehitetään kansallinen ja yhtenäinen kielikoulutusmalli kansainvälisille opiskelijoille, kansainvälisen rekrytoinnin kautta tuleville pätevöityjille (ns. lailllistamiskoulutus) ja pätevyyden saavuttaneille äidinkielenään muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä puhuville. Ammattihenkilön riittävä kielitaito on asiakas- ja potilasturvallisuuteen sekä palvelujen laatuun keskeisesti vaikuttava tekijä. Lisäksi on huomioitava, että kansainvälisen rekrytointi voi ainakin alkuvaiheessa lisätä henkilöstön kuormitusta ja siksi riittävään osaamiseen ja resursointiin tulee panostaa.
Seuraavassa näkemyksemme selvitystyöryhmän pyynnöstä selvitysluonnoksen suosituksiin.
Tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Mielestämme selvityksen tausta ja nykytila on kattavasti ja tarkoituksenmukaisesti koottu. Selvityksen rakenne on johdonmukainen.
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suomeen tulevien kansainvälisten ammattilaisten ja pätevöityvien kielitaito ei ole tällä hetkellä riittävä. Se ei välttämättä ole riittävä myöskään kaikkien sote-alan suomenkieliseen tutkintoon hakeutuvien ja aloittavien opiskelijoiden osalta. Siksi on tärkeää, että kielikoulutusta tarjotaan ennen tutkintokoulutukseen hakeutumista. Suosituksen mukaisesti on hyvä, että kielikoulutuksesta ja sen testauksesta vastaisi jatkossa rekrytoija. Epäselväksi jää kenellä tulee olemaan lopullinen vastuu asiassa: rekrytoivalla yrityksellä vai työnantajalla, joka rekrytoi. Mielestämme työnantajalla tulee olla asiassa päävastuu. Tätä tulisi vielä täsmentää suosituksessa. On tärkeää, että kielikoulutukselle on kansallisesti yhteiset osaamistavoitteet ja arviointikriteerit.
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
On tärkeää, että suosituksessa on huomioitu yleiskielitaidon lisäksi sote-alan ammattikieleen liittyvän koulutuksen tarve. Vuorovaikutukseen ja suulliseen kielitaidon osoittamiseen tarvitaan riittävä määrä kontaktitunteja sekä kontaktissa osoitettava suullisen kielitaidon osaamisen näyttö. Muuten koulutuksessa voi hyödyntää sähköisiä materiaaleja ja oppimisalustoja.
Sosiaali- ja terveysalalle suunnatun kielikoulutuksen pilotointi voidaan toteuttaa osana kehittämishanketta, mutta tärkeää on turvata kansallisen yleisen ja ammatillisen kielikoulutuksen jatkuvuus hankevaiheen jälkeen.