Selvitys mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Puhekupla 67
Keskustelu | Sosiaali- ja terveysministeriö
Keskustelu on päättynyt

Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.

Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.

Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus

Perustiedot

Päättynyt: 21.11.2025

Liitteet

Ilmianna

Katso muut kommentit

Tehyn näkemykset selvitysluonnokseen kansallisesta kielikoulutuksesta sosiaali- ja terveydenhuollossa: osa 2

Käyttäjän profiilikuva

@Juha2025
20. marraskuuta 2025 kello 16.23.30

Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus

Sairaanhoitajien laillistamisprosessiin tähtäävä koulutusmalli valmistuu vuoden loppuun mennessä. On tärkeää, että siinä huomioidaan ammattihenkilöltä edellytettävän riittävän kielitaidon saavuttamisen mahdollistaminen kuvaamalla myös laillistamiseen liittyvä kielikoulutus. Lähihoitajakoulutuksessa tarvitaan suosituksen mukaisesti perustutkinnon perusteisiin pohjautuva kielikoulutusmalli, niin oppisopimuskoulutukseen kuin koulutussopimuskoulutukseenkin. Ammattikorkeakoulutuksen osalta riittävän kielitaidon kehittymistä tukeva kielikoulutusmalli tarvitaan myös, jos opiskelija ei puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia. Emme pidä puhtaasti englanninkielisen tutkinto-ohjelman tarjoamista tarkoituksenmukaisena, jos tavoitteena on Suomen työmarkkinoille työllistyminen. Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla ns. toiminnallinen kaksikielinen tutkintokoulutus voi antaa edellytykset riittävän kielitaidon saavuttamisesta, kun kotimaisen kielen opetuksen painoarvoa lisätään opiskelun edetessä.

Työharjoittelujen osalta (ammattikorkeakoulutus, ammatillinen koulutus) tulee kehittää sellaisia työelämän ja oppilaitoksen välisiä toimintamalleja, joissa työpaikkaohjaajan kynnys ryhtyä kansainvälisen opiskelijan / pätevöityjän ohjaajaksi on mahdollisimman matala. Tämä edellyttää uudenlaista ja tiiviimpää tukea oppilaitoksen ohjaavalta opettajalta sekä S2-opettajalta työpaikkaohjaajalle. Ilman opiskelijan ja työpaikkaohjaajan yhteistä kielipohjaa vaarantuu asiakas- ja potilasturvallisuus työelämäharjoittelussa. Tämän vuoksi kielitaitoa tulee arvioida ennen harjoittelujakson aloittamista. Kielisopimuksen tai vastaavan laatiminen ja yhdessä läpikäydyt opiskelijan yksilölliset ammatin ja kielenoppimisen tavoitteet harjoittelujaksoon tulee huomioida. Työpaikkaohjaajille tulee järjestää ohjauskoulutusta, jossa keskitytään kansainvälisten opiskelijoiden ja pätevöityjien ohjaukseen Suomen kielellä. Kielituettuun opiskelijaohjaukseen tulee resursoida työpaikkaohjaajalle työaikaa.

Ilmianna |