Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Tehyn näkemykset selvitysluonnokseen kansallisesta kielikoulutuksesta sosiaali- ja terveydenhuollossa: osa 3
@Juha2025
20. marraskuuta 2025 kello 16.24.31
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
On tärkeää huomioida, että työelämän vaatima kielitaidon taso edellyttää jatkuvaa kielen oppimisen jatkamista ammattipätevyyden saavuttamisen jälkeen. Suosituksessa on hyvin huomioitu työnantajan nykyistä suurempi vastuu työntekijän kielitaidon kehittämisestä ja sen rahoittamisesta. Tämä on järkevää tehdä osana hyvinvointialueen TKKIO-tehtävää, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä työpaikkojen ja S2-opetusta tarjoavan koulutuksen järjestäjän kanssa. Pidämme hyvänä tavoitetta, että työntekijän kielenoppimisen tavoitetaso asetetaan C-taitotasolle sosiaali- ja terveysalan ammatillinen kieli huomioiden. Pedagogiikassa teknologian ja simuloinnin hyödyntäminen on perusteltua, mutta suullisen kielitaidon kehittymisen arvioinnin tulee perustua todellisiin vuorovaikutustilanteisiin. Työelämässä toimivien ammatillisen C-tason kielikoulutusta voidaan pilotoida ensin hankkeen avulla, mutta tärkeää on juurruttaa hankevaiheen jälkeen kansallinen kielitaitokoulutus pysyvänä ratkaisuna. Työntekijän kielitaidon vahvistamisen kehittämisstrategiassa tulee hyödyntää jo paikallisesti hyväksi havaittuja toimintamalleja.
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
Pidämme tarkoituksen mukaisena suositusta siitä, että ammattihenkilöiltä vaadittavan suomen tai ruotsin kielen osaaminen testataan sekä yleis- että ammatillisen kielitaidon osalta (sosiaali- ja terveysalan kielitesti). Edelleen on hyvä, että kielitaitovaatimusta nostetaan ammattipätevyyttä hakevilta tasolle B2.2 (nykyisin B1 / YKI 3). Kansallista testiä varten tulee laatia yhdenmukaiset ja läpinäkyvät arviointimenetelmät ja arviointikriteerit. Työpaikat tarvitsevat arvioinnin tueksi S2-opettajan asiantuntemusta. Hyväksytysti suoritettu kielitesti tulee olla edellytys ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuteen.
Pidämme tärkeänä myös kehittää kielitaidon testauksen kansallista menettelyä sosiaali- ja terveysalan tutkinto-opintoihin hakeutuvilta opiskelijavalinnan yhteydessä.