Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Tehyn näkemykset selvitysluonnokseen kansallisesta kielikoulutuksesta sosiaali- ja terveydenhuollossa: osa 4
@Juha2025
20. marraskuuta 2025 kello 16.25.20
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Raportissa on esitelty esimerkin omaisesti laillistamiskoulutuksessa olevan sairaanhoitajan suomen kielen koulutuksen kustannukset, jotka muodostuvat pääsääntöisesti S2-opettajan työtunneista yhtä laillistujaa kohden. Kokonaiskustannukseksi saadaan esimerkissä 2357 euroa / laillistuja. Kielikoulutuksen kokonaiskustannusten osalta jää epäselväksi millainen kokonaiskustannusarvio laillistumiskoulutuksen kielikoulutuksen osalta Suomessa on tällä hetkellä ja mikä on ennakoitu tarve? Epäselväksi jää myös se, miten ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja ammattikorkeakoulut ovat varautuneet oletettavasti lisääntyvään S2-opettajan tarpeeseen kielikoulutuksen lisääntyessä.
On hyvä, että raportissa huomioidaan aiemmin toteutuneiden hankkeiden kautta tuotettujen kielikoulutusmateriaalien hyödyntäminen kansallisen kielikoulutusmallin pohjaksi. Kansallisen kielikoulutuksen valmistelu ja rakentaminen rahoitettaisiin osana Hyvän työn ohjelman rahoitusta. Jatkossa vain kielitestin kustannukset rahoitettaisiin kansallisesti ja varsinaisen kielikoulutuksen rahoitusvastuu jäisi joko pätevöityjälle itselleen tai työnantajalle siinä tapauksessa, jos hän on jo työsuhteessa. Mielestämme pätevöityvän henkilön kielikoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia tulee raportissa vielä tarkentaa. Mikäli oppilaitos järjestää esimerkiksi sairaanhoitajaksi pätevöitymiskoulutusta, niin onko tämä koulutus pätevöityjälle maksullista, sisältääkö se myös tarvittavan kielikoulutuksen ja mikä on tämän koulutuksen kokonaiskustannus pätevöityjälle? Kun tähän lisätään muut ammatinharjoittamisoikeuden hakuun liittyvät kustannukset, voivat ne nousta tasolle, joka on pätevöityjälle kohtuuttoman suuret.