Ei käyttöoikeutta.

Selvitys mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Puhekupla 67
Keskustelu | Sosiaali- ja terveysministeriö
Keskustelu on päättynyt

Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.

Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.

Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus

Perustiedot

Päättynyt: 21.11.2025

Liitteet

Ilmianna

Katso muut kommentit

Suositusten kommentointi Pirkanmaan hyvinvointialueelta

Käyttäjän profiilikuva

Teija
21. marraskuuta 2025 kello 11.11.00

Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
kommentti: yhteiset osaamistavoitteet ja arviointikriteerit avainasemassa, näitä tarvitaan
kommentti: alkeistason kielikoulutuksen edellyttäminen lähtömaassa laajennettava koskemaan myös muita, kuin lähihoitajia. Vähimmäistason nostaminen tasolle B1.1. tilanteissa, joissa henkilö tulee Suomeen kansainvälisen rekrytoinnin (yritys, työnantaja) kautta. Kouluttajalla tulee olla S2-pätevyys.

Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutukseen ja lähihoitajakoulutukseen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
kommentti: Yleiskielitaidon varmistaminen avainasemassa työllistymisen edistäjänä. Yleiskielitaitokoulutuksen säilyttäminen osana kotoutumiskoulutusta keskeistä. Kontaktiopetuksen mahdollistaminen tärkeää, jotta vuorovaikutustilanteissa kielen oppiminen mahdollistuu.
kommentti: kansallinen kehittämishanke, jonka tavoitteena suunnitella, pilotoida ja jalkauttaa sosiaali- ja terveysalalle suuntautunut kielikoulutus, on kannatettava. Osana kielikoulutusta käytävä läpi myös Suomen sote-järjestelmän rakennetta ja toimintamallia. Esimerkiksi kotihoito, minkä varaan Suomessa rakennetaan pitkälti ikäihmisten hoivaa, ei ole laajasti tunnetta maailmalla.

Suositus 3: laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
kommentti: kansallinen toteutusmalli, joka pohjaa sote-alan perustutkinnon perusteisiin kansainvälisesti rekrytoitujen oppisopimuskoulutuksissa, on suositeltava. On tärkeää, että kielen opetus integroidaan ammatilliseen opetukseen kaikilla tasoilla opetussuunnitelmatyöstä yksittäisiin opetustilanteisiin.
kommentti: Riittävän resurssin varmistaminen kielen opetukseen oppilaitoksille ja työnantajille tärkeää. Työelämässä oppiminen tärkeässä roolissa osana kielitaidon kehittämistä. Työnantajien tukeminen S2-koulutuksen mahdollistamiseksi / tukemaan työnantajia, jotta vajaalla kielitaidolla harjoitteluun tulevia pystytään ottamaan harjoitteluihin. Myös työpaikkaohjaajien tukemisen mahdollistaminen (esim selkokieliseen ohjaukseen kouluttaminen) mahdollistettava.

Suositus 4: Kielen opiskeleminen työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
kommentti: moniammatillisen C-tason kielikoulutus työelämässä oleville on suositeltava. Materiaalipankin edistäminen, joka valtakunnallisesti saavutettavissa, edesauttaa edellisen tavoittamista.
kommentti: työnantajien tukemisen mahdollistaminen muutenkin, kuin kielistrategiaa edellyttämällä, nostettava keskusteluun. Erityisesti sote-alan tehtäväkentässä on selvää, että kansainvälisiä rekrytointeja tarvitaan entistä enemmän tulevaisuudessa, kun ikääntyneiden palveluntarve kasvaa ja työikäisten määrä Suomessa laskee. On oltava osa kansallista intressiä mahdollistaa kielitaidon ja kulttuuriosaamisen tukeminen työpaikoilla . Työpaikoille tarvitaan kielen tuen ohjelma kansallisella tasolla.

Ilmianna |