Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Työelämässä tarvitaan B1-tasoa korkeampaa kielitaitoa
Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan - hanke
21. marraskuuta 2025 kello 11.30.18
Hyvä suomen kielen taito on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen osaamista. Kehitämme sairaanhoitajakoulutusta, jossa koulutetaan selkeällä suomella sairaanhoitajaopiskelijoita, joiden suomen kielen lähtötaso on A2.2. Ammatin ja kielen yhtäaikainen opiskelu on opiskelijalle vaativaa. Koulutukseen hakee myös S2-taustaisia lähihoitajatutkinnon omaavia henkilöitä. Monet heistä eivät tule valituksi koulutukseen, koska heidän suomen kielen taso ei yllä vielä A2.2. tasolle. Haastavan tästä tekee se, että heillä on jo yksi suomenkielinen tutkinto tehtynä ja he olisivat valmiita työelämään. Työelämässä taso B1 suomen kielen taidossa ei monissa tehtävissä riitä. Kannatamme sitä, että ammattipätevyyteen vaaditaan vähintään B2-tason suomen kielen taitoa.
On hienoa, että tämä tärkeä teema on noussut keskusteluun, koska sote-alan työntekijän kielen osaaminen ja oppiminen ei ole vain yksittäisen toimijan vastuulla. Yksilö itse, koulutusorganisaatio ja työelämä yhdessä toimien saavat parempia tuloksia. Ulkomaalainen työvoima on todellisuutta ja suomen kieli kuuluu harvan maahanmuuttajan aiempaan osaamiseen.