Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Suosituksen kommentointi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
21. marraskuuta 2025 kello 13.15.26
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) lausunto: Selvitys mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa
Maahanmuuttajataustaisten ja ulkomailla tutkinnon suorittaneiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten riittävä suomen kielen taito on keskeinen edellytys laadukkaan hoidon ja palvelun toteutumiselle sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden varmistamiselle.
Pohde näkee tärkeänä, että kielikoulutus olisi osittain yhtenäinen ja osittain ammattikohtaisesti eriytyvä. Alkeiskielitaidon yhdenmukaistaminen ja arviointi sekä kotoutumiskoulutusta vastaavan alkuvaiheen koulutuksen tarjoaminen kaikille katsotaan tarpeelliseksi yleiskielitaidon vahvistamiseksi.
Pohde korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikieleen keskittyvä koulutus tulisi olla osittain yhtenäinen eri ammattiryhmille, ja kieliopetuksen tulisi nivoutua tiiviisti ammatilliseen opetukseen laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikana.
Pohde kannattaa kielitaitovaatimuksen nostamista tasolle, joka varmistaa toimivan ja itsenäisen suomen tai ruotsin kielen taidon. Testin läpäiseminen olisi laillistamisen edellytys sekä työnantajalle keino varmistaa työntekijän riittävä kielitaito. Pohde kannattaa kansallisesti yhtenevien kielitasovaatimusten laatimista sekä kielen arviointityökalujen kehittämistä.
Lisäksi Pohde toivoo, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden kielitaito arvioidaan ennen valmistumista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöön kehitetyllä arvioinnilla. Pohde suosittelee kielistrategioiden laatimista jatkuvan kielen oppimisen tueksi työpaikoilla.
Pohde suosittaa, että ammattilaisten kielellisen ja kulttuurillisen osaamisen varmistamiseksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon asetetaan kansallinen työryhmä.