Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Yhtenäisen kielikoulutuksen tarve on suuri 1/2
Keski-Suomen hyvinvointialue
21. marraskuuta 2025 kello 13.24.53
Tarve kansalliselle ja yhtenäiselle kielikoulutukselle eritoten sotella on todella iso tarve. Tämä voisi selkeyttää käytäntöjä jatkossa nykytilaan verrattuna. Tuntuu, että tällä hetkellä eri organisaatioissa pohditaan jokainen samoja asioita ja käytetään turhaan resurssia sillä tavalla, kun tämä asia kuitenkin koskettaa laajasti koko Suomea. Sote-alalla ei tosiaan riitä yleiskielikoulutus, vaan tulisi tukea myös ammatillista kielenosaamista aikaisempaa vahvemmin. On myös hienoa, että on ymmärretty, että kielen oppiminen on prosessi ja sitä tulisi suunnitelmallisesti tukea myös työnantajan puolelta valmistumisen jälkeen sekä toisaalta myös työntekijä pystyisi itsekin sitoutumaan kielitaidon kehittämiseen, jos sille on olemassa selkeä suunnitelma ja vaiheet. On hyvä, että on katsottu kielikoulutukseen liittyviä polkuja laajasti ja mietitty kaikille yhteisiä sekä myös perustellusti eriytettyjä koulutuksia erilaisiin tarpeisiin (esim. eri ammattiryhmät ja eri taitotasot).
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen:
· Suosituksessa mainittu vaatimus kv-rekrytoinnin kautta tulevien ammattilaisten kielikoulutusten yhteisistä osaamistavoitteista ja arviointikriteereistä on erittäin kannatettavaa. Tällä hetkellä on vaikea arvioida, onko esim. rekrytointiyrityksen kanssa sovittu tavoite todellisuudessa täyttynyt ja voi olla hva:lle yllätys, että Suomeen tullessaan kielitaito ei ole ollenkaan sitä, mitä piti tai oli rekryfirman kanssa sovittu. Tämä aiheuttaa murhetta niin työnantajalle kuin Suomeen tuleville työntekijöillekin. On mahdollista myös, että rekrytointifirmalla myyvänä tahona voi olla puolueellinen näkökulma heidän tuomien työntekijöiden kielitaidon tasosta – siksi kaivataan myös neutraalia tahoa arvioimaan kielitaidon tasoa, tahoa joka ei ole osallisena hoitajahankintaprosesseissa.
Yleiskielen taidon tulisi olla jollain järkevällä tasolla ennen työn alkamista. B1 kaikilla kielen osa-alueilla (ymmärtämistaidot, kirjoittaminen, lukeminen ja puhuminen sekä sanasto/rakenteet). A2-tasoisella on vielä niin paljon takamatkaa ja paljon ihan yleiskielenkin asioiden harjoittelemista, että itsenäinen työnteko voi olla vielä hankalaa sekä vaarantaa myös potilasturvallisuuden.
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen:
· Ehdotettu laajemmin kansallisesti saatavilla oleva koulutus on hyvä ja tuo vahvuutta sekä ehkäpä myös laadukkaampaa koulutusta sitä tarvitseville.
**jatkuu toisessa kommentissa