Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Kansallisen kielikoulutus- ja testausmallin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalle
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
21. marraskuuta 2025 kello 14.14.05
Päijät-Hämeen hyvinvointialue pitää kansallisen kielikoulutus- ja kielitestausmallin kehittämistä erittäin tärkeänä työvoiman saatavuuden, potilasturvallisuuden ja monikielisten työyhteisöjen toimivuuden näkökulmasta.
Yhtenäinen kielimalli varmistaa suomea vieraana kielenä puhuvien osaajien riittävän kielitaidon ja turvallisen työskentelyn.
Yhtenäiset käytännöt myös helpottavat työnantajien ja oppilaitosten yhteistyötä, yhdenmukaistavat osaamisvaatimuksia ja tukevat työntekijöiden integroitumista suomalaiseen sote-ympäristöön.
Kansainvälisten osaajien työllistymisen kannalta on olennaista, että työnantajille tarjotaan selkeät ohjeet ja mallit työpaikan kielikoulutuksen järjestämiseksi, sekä valmiita koulutuspaketteja, digitaalista materiaalia ja tukea kielistrategioiden laatimiseen. Työnantajien vastuun lisääminen on perusteltua, mutta edellyttää riittävää rahoitusta ja valtion ohjausta.
Kannatamme sitä, että kielikoulutus sidotaan tiiviisti lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutuksiin sekä laillistamisprosessiin. Ammatillinen konteksti tukee oppimista ja vahvistaa motivaatiota.
Työelämän tarpeisiin sovitettu, modulaarinen ja joustavasti työn ohessa toteutettava kielikoulutus on keskeistä.
Jatkovalmisteluissa tulee arvioida kattavasti myös työnantajille kohdistuvat kustannukset, jotta rahoitusmalli voidaan mitoittaa realistisesti. Selvityksessä esitetty laskelma (2 357 €/laillistuja S2-opettajan työtunneista) antaa suuntaa, mutta ei kata työnantajille tosiasiallisesti aiheutuvia kustannuksia, kuten työpaikalla järjestettävää kielitukea, perehdytykseen liittyvää lisäresursointia ja rakenteita, jotka mahdollistavat oppimisen työajalla.
Selvityksen mukaan kansallisesti rahoitettaisiin vain kielitesti, mikä ei ole riittävää mallin toteuttamiseen. Hyvinvointialueet eivät pysty kantamaan kokonaisvastuuta kielikoulutuksen rahoituksesta ilman pysyvää kansallista tukea. Vakaasti ja ennakoitavasti rahoitettu malli mahdollistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kielen oppimiseen ja pitkäjänteiseen kielikoulutukseen myös organisaatioiden taloudellisen tilanteen vaihdellessa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue kannattaa selvityksen linjauksia ja pitää kansallista kielikoulutus- ja testausmallia välttämättömänä keinona turvata sote-alan osaavan työvoiman saatavuus. Korostamme tarvetta työelämälähtöisille, joustaville ratkaisuille sekä mallin toteuttamisen edellyttämälle pysyvälle valtakunnalliselle rahoitukselle. Päijät-Hämeen hyvinvointialue on valmis osallistumaan mallin kehittämiseen ja pilotointiin.