Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan kommentit kansallisen yhtenäisen kielikoulutuksen toteuttamisesta sosiaali- ja terveysalalla, osa 4
Helsingin Sotepe
21. marraskuuta 2025 kello 14.37.31
Ulkomailta rekrytoinnissa huomioitavaa:
•Työntekijän työsopimus alkaa heti hänen saavuttuaan Suomeen (eikä hän saa kotoutumiskoulutusta Suomessa). Työntekijän täytyy olla valmis työpaikalle ja opintoihin heti, jolloin kielitaitotaso A1.3 on riittämätön.
• Laadukkaassa ja tarpeeksi pitkäkestoisessa ja intensiivisessä lähtömaakoulutuksessa on mahdollista saavuttaa taso A2.2 (tai ainakin A2.1/A2.2). Tällöin työntekijät mm. pärjäävät kielellisesti eri arkitilanteissa Suomessa, pääsevät paremmin kiinni työhön, työyhteisöön ja opintoihin. Näin työntekijät kokevat vähemmän tarvetta turvautua käännössovelluksiin, kokevat vahvempaa toimijuutta, heidän suomen kielen oppimisensa mahdollistuu ja näillä tekijöillä on positiivisia vaikutuksia esimerkiksi työntekijöiden hyvinvointiin.
• Mikäli juuri Suomeen saapunut työntekijä on kokopäivätyössä, opiskelee samaan aikaan oppisopimusopinnoissa ja hänen pitäisi kehittää kielitaitonsa A1.3 tasolta A2.2 tasolle erillisessä kielikoulutuksessa, on tämä ajankäytöllisesti ja työntekijän jaksamisen kannalta melko mahdotonta. Lisäksi kun henkilö rekrytoidaan kielitaitotasolla A1.3, ei ole takeita, että hän saavuttaa vaaditun kielitaidon. Mitä tehdään, jos näin ei tapahdu?
Haasteita kielitaidon osoittamisessa Valviralle
• Valtionhallinnon kielitutkinto tai YKI-testi. Näistä YKI-testi mittaa yleistä kielitaitoa paremmin. Valtionhallinnon kielitutkinto ei sovellu sote-alan suomen kielen osaamisen mittaamiseen.
• Peruskoulun päättötodistus. Todistuksessa pitää olla hyväksytty arvosana suomesta tai ruotsista äidinkielenä tai toisena kielenä. Jos henkilö on tullut Suomeen aikuisena (AIPE) tai nuorena yläkouluikäisenä, ja käynyt vain vähän aikaa koulua, hänellä on todistus ja S2-arvosana saattaa olla heikko. Häneltä ei silti voida vaatia esim. YKI-tutkintoa.
• Suomenkielinen tutkintotodistus. Tällä hetkellä Valvira katsoo, että suomenkielinen tutkintotodistus vastaa kielitaidon osalta hyväksyttyä YKI3-testitulosta. Tämä pitäisi arvioida uudelleen.
Työnantajan lausunto kielitaidosta
Vaihtoehtoisena mallina laillistujan kielitaidon arvioinnille on ehdotettu työnantajan lausuntoa ja S2-opettajan arviointia laillistujan suomen kielen osaamisesta. Tämä ei takaa yhdenvertaista kohtelua.
• Kaikki laillistujat eivät ole työsuhteessa opintojensa aikana ja pakollisen harjoittelujen kylkeen tätä tehtävää ei voida automaattisesti liittää.
• Aiheuttaa painetta S2-opettajan ja esihenkilön suuntaan.
•Arviointi saattaa olla subjektiivista.