Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
JHL ry:n lausunto sote-alan kielikoulutusselvityksestä 1/2
Matti Tujula / JHL
21. marraskuuta 2025 kello 14.59.01
JHL kiittää mahdollisuudesta lausua selvitysluonnoksesta.
Pidämme tehtyä selvitystä ja sen ehdottamia toimenpiteitä erittäin tärkeinä ja tarpeellisena. Sekä saamamme kommentit kentältä että toteuttamamme laaja sote-alan jäsenkysely kertovat selvityksen kanssa saman suuntaista viestiä siitä, että kielitaidon kehittämiselle on laajasti tarvetta ja että sen merkitys sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden että työyhteisön keskinäisen kommunikaation kannalta on erittäin keskeinen. Selvityksen monet havainnot myös esimerkiksi työpaikkaohjauksen roolista, vahvuuksista ja haasteista vastaavat JHL:n käsitystä. Työpaikkaohjaajien kouluttaminen osaltaan tukee kielitietoisen ohjauksen taitoja.
Kannatamme selvityksessä esitettyjä suosituksia ja toimenpiteitä. Pidämme hyvänä, että raportissa ja suosituksissa on tunnistettu kielitaidon kehittymisen eri vaiheet ja suositukset kohdistuvat niin opiskelua edeltäviin, opiskelun aikaisiin kuin työuran aikaisiin vaiheisiin. Pidämme ymmärrettävänä, että kielitaito kehittyy osin vasta työuran aikana ja sitä on tarpeen tukea, mutta on tärkeää, että kielitaito olisi riittävällä tasolla jo töihin otettaessa ja ammattioikeutta myönnettäessä. Kielen kehittymistä pystytään tukemaan systemaattisemmin ja varmemmin ennen työelämään siirtymistä. Tämä korostuu varsinkin nykytilanteessa, jossa hyvinvointialueiden taloudellisen tilanne ja sen myötä mahdollisuudet resursoida esimerkiksi kielikoulusta voivat olla rajalliset. Selvityksen monet toimenpiteet ovat hyviä, perusteltuja ja perusteellisia, mutta samalla tulee huolehtia siitä, että hyvinvointialueiden sekä muiden sote-alan työpaikkojen ei tarvitse esimerkiksi siirtää resursseja muusta koulutuksesta kielikoulutukseen.
Pidämme erittäin kannatettavana sitä, että työpaikoille kehitettäisiin työkaluja kieliosaamisen tason arviointiin. Samoin on hyvä, että rekrytoivien yrityksien ja työnantajien toteuttamalle tai hankkimalle koulutukselle asetettaisiin yhteiset kriteerit. Rekrytoivia yrityksiä olisi myös hyvä muilla tavoin valvoa, jotta niiden toiminta olisi kestävää niin kielitaidon tukemisen kuin muidenkin tavoitteiden osalta.