Kansallinen hoitohenkilöstön uramalli

Puhekupla 38
Keskustelu | Sosiaali- ja terveysministeriö
Keskustelu on päättynyt

Tervetuloa kommentoimaan hoitohenkilöstön kansallista uramallia. Voit jättää kommenttisi aikavälillä  2.2. - 18.2.2026.  

Uramalli tarjoaa hyvinvointialueiden tueksi hoitohenkilöstön tehtävien rakenne-ehdotuksen tehtävänimikkeineen, yhteensovitettuna sote-tasopalkkamalliin. Malli on suositusluontoinen ja hyvinvointialueet voivat halutessaan hyödyntää sitä omissa organisaatioissaan. 

Toivomme kommentteja erityisesti:
Miten malli palvelee hoitohenkilöstö urakehitystä hyvinvointialueilla?
Mikä malliluonnoksessa jää huomiotta?
Kattaako malli riittävästi hoitotyön eri ammattiryhmät?
Miten hyvin malli on sovellettavissa hyvinvointialueilla? (asteikko 1–5?)
Ovatko ehdotetut tehtävänimikkeet toimivia? Jos vastaus on ei, niin lisäkysymys miksi?
Mitä muuta haluat uramallista sanoa?


Perustiedot

Päättynyt: 18.2.2026

Liitteet

Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Turun ammattikorkeakoulu: Lausunto Kansallinen hoitohenkilöstön uramalli

Käyttäjän profiilikuva

@virpisulosaari
17. helmikuuta 2026 kello 10.47.04

Turun ammattikorkeakoulu pitää kansallista hoitohenkilöstön uramallia tarpeellisena ja ajankohtaisena. Malli tukee hoitohenkilöstön urakehitystä, osaamisen tunnistamista sekä alan veto‑ ja pitovoimaa ja tarjoaa hyödyllisen viitekehyksen hyvinvointialueille. Nykyisessä muodossaan malli on kuitenkin osin epäyhtenäinen, eikä se täysin vastaa kansallisia ja kansainvälisiä sairaanhoitajamääritelmiä, mikä heikentää vertailtavuutta.
Uramallin keskeisiä vahvuuksia ovat osaamisperusteinen rakenne, tehtävänimikkeiden yhtenäistämiseen tähtäävä lähestymistapa, kytkentä sote‑tasopalkkamalliin sekä mahdollisuus hyödyntää erikois‑ ja asiantuntijaosaamista kliinisessä työssä, kehittämisessä, koulutuksessa ja johtamisessa. Keskeiset kehittämistarpeet liittyvät osaamistasojen, koulutusten ja tehtävänkuvien selkeyttämiseen. Erityisesti kliinisesti erikoistuneiden ja asiantuntijatehtävissä toimivien hoitajien roolit, nimikkeet ja koulutusvaatimukset ovat osin ristiriitaisia ja kaipaavat täsmennystä. Asiantuntija‑ ja erityisasiantuntijatasojen välinen jako sekä koulutustasojen (AMK vs. ylempi korkeakoulututkinto) suhde tehtäviin edellyttävät selkeyttämistä. Asiantuntijahoitaja (asiantuntijasairaanhoitaja) nimike tulisi varata ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille urapolun tasojen tunnistamiseksi. Lisäksi uramallin tulisi kytkeytyä systemaattisemmin toisen asteen, ammattikorkeakoulu‑, yliopisto‑ ja erikoistumiskoulutuksiin. Muiden täydennyskoulutusten tunnistamiseen ja arviointiin tarvitaan ohjausta ja yhtenäisiä periaatteita. Kliinisen urapolun näkökulmasta olennaista on myös yhteys kliiniseen työhön. Koulutus on kuitenkin yksi osakvalifikaatio, ja olennaista on, että henkilön osaaminen vastaa tehtävänkuvaa ja hän voi tehtävänkuvaa toteuttaa. Toimeenpanon tueksi suositellaan kansallista ohjeistusta sekä esimerkkikuvauksia ja hyviä käytäntöjä hyvinvointialueille ja koulutusorganisaatioille. Lausunnonantaja puoltaa uramallin käyttöönottoa, mutta korostaa sen jatkokehittämisen tärkeyttä lausuntopalautteen pohjalta, jotta hoitohenkilöstön osaaminen voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja alan veto‑ ja pitovoimaa vahvistaa. Laajempi, yksityiskohtaisempi palaute on saatavilla Turku AMK:n yhteyshenkilöltä (Virpi Sulosaari).

Ilmianna |