Tervetuloa kommentoimaan hoitohenkilöstön kansallista uramallia. Voit jättää kommenttisi aikavälillä 2.2. - 18.2.2026.
Uramalli tarjoaa hyvinvointialueiden tueksi hoitohenkilöstön tehtävien rakenne-ehdotuksen tehtävänimikkeineen, yhteensovitettuna sote-tasopalkkamalliin. Malli on suositusluontoinen ja hyvinvointialueet voivat halutessaan hyödyntää sitä omissa organisaatioissaan.
Toivomme kommentteja erityisesti:
Miten malli palvelee hoitohenkilöstö urakehitystä hyvinvointialueilla?
Mikä malliluonnoksessa jää huomiotta?
Kattaako malli riittävästi hoitotyön eri ammattiryhmät?
Miten hyvin malli on sovellettavissa hyvinvointialueilla? (asteikko 1–5?)
Ovatko ehdotetut tehtävänimikkeet toimivia? Jos vastaus on ei, niin lisäkysymys miksi?
Mitä muuta haluat uramallista sanoa?
Suomen Sairaanhoitajien vastaus otakantaa.fi: Kansallinen hoitohenkilöstön uramalli kommentti osa 1
@LiisaKarhe
18. helmikuuta 2026 kello 9.13.59
Miten malli palvelee hoitohenkilöstön urakehitystä hyvinvointialueilla?
Kansallisen hoitohenkilöstön uramallin kehittämisen taustalla on hallitusohjelman edellyttämä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja osaamisen kehittäminen sekä työnjaon ja tehtävärakenteen selkeyttäminen. Isona tavoitteena on alan vetovoiman, pitovoiman ja urakehitysmahdollisuuksien vahvistaminen. Useat aiemmin tehdyt selvitykset ja hyvinvointialueiden hoitotyön johtajat ovat toivoneet yhtenäistä kansallista uramallia, koska nykyinen nimike- ja tehtävärakenne on pirstaleinen. Nimike- ja tehtävärakenne eivät tue tällä hetkellä mitenkään hoitotyön urakehitystä. Uramalli ei ole millään tavalla palkkamalli, mutta SOTE-tasopalkkajärjestelmän tulee perustua myös ammattilaisen kliinisen osaamiseen, koulutukseen ja vastuuseen, joka lähtee asiakas- ja potilashoidon tarpeesta.
Geneerinen uramalli on pohja, jolla paikallista sopimista voidaan viedä kansallisesti edes joltakin osin yhtenäiseen malliin myös nimikkeiden ja tehtävänkuvien osalta. Erityisesti nimikkeet tulisi olla kansallisesti yhtenevät tietyille vaativuustasoille, jotta myös työelämän tasavertaisuus säilyy.
Tehtävänimikkeiden osalta Suomen Sairaanhoitajat esittävät nimikkeitä, jotka ovat jo laajasti käytössä / vakiintuneita / puuttuvia ja kansainvälisesti perusteltuja:
esim. Sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja (erikoistumisala tai työssä hankittu kelpoisuus/pätevyys), asiantuntijasairaanhoitaja, kliinisen hoitotyön asiantuntija, hoitotieteen asiantuntija
Vastaavia nimikkeitä voidaan soveltaa kaikkiin hoito- ja terapiatyön ammattilaisiin.
Tehtävätasot (A–E) ovat työnantajan neuvoteltavissa tehtävän vaativuuden perusteella. Tasolta toiselle eteneminen edellyttää vastuun ja osaamisen kasvua, mutta myös kohdennettua koulutusta asiantuntija tehtävistä lähtein (joko tutkinto tai työssä opittu).
Uramallia tarvitaan kliinisen työn urapolkujen ja tehtävärakenteiden kehittämisen pohjaksi, joten Suomen Sairaanhoitajat kannattaa uramallin edelleen kehittämistä tavoitteellisempaan suuntaan. Suomen Sairaanhoitajat toivoo tavoitteellisempaa uramallia, joka selkeästi johtaa urakehitysmahdollisuuksien lisäksi osaamistason nousuun ja sen myötä laadukkaiden ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämiseen.