Kansallinen hoitohenkilöstön uramalli

Puhekupla 38
Keskustelu | Sosiaali- ja terveysministeriö
Keskustelu on päättynyt

Tervetuloa kommentoimaan hoitohenkilöstön kansallista uramallia. Voit jättää kommenttisi aikavälillä  2.2. - 18.2.2026.  

Uramalli tarjoaa hyvinvointialueiden tueksi hoitohenkilöstön tehtävien rakenne-ehdotuksen tehtävänimikkeineen, yhteensovitettuna sote-tasopalkkamalliin. Malli on suositusluontoinen ja hyvinvointialueet voivat halutessaan hyödyntää sitä omissa organisaatioissaan. 

Toivomme kommentteja erityisesti:
Miten malli palvelee hoitohenkilöstö urakehitystä hyvinvointialueilla?
Mikä malliluonnoksessa jää huomiotta?
Kattaako malli riittävästi hoitotyön eri ammattiryhmät?
Miten hyvin malli on sovellettavissa hyvinvointialueilla? (asteikko 1–5?)
Ovatko ehdotetut tehtävänimikkeet toimivia? Jos vastaus on ei, niin lisäkysymys miksi?
Mitä muuta haluat uramallista sanoa?


Perustiedot

Päättynyt: 18.2.2026

Liitteet

Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Suomen Sairaanhoitajien vastaus otakantaa.fi: Kansallinen hoitohenkilöstön uramalli kommentti osa 2

Käyttäjän profiilikuva

@LiisaKarhe
18. helmikuuta 2026 kello 9.15.07

Suomen Sairaanhoitajien pitää lähtökohtana sairaanhoitajan työssä sitä, että sairaanhoitajan tehtävässä tulee hankkia uutta tietoa ja omaa osaamista tulee kehittää jatkuvasti. Suomen Sairaanhoitajat kannattaa sanamuotojen uudelleenharkintaa esim. ”Tehtävä voi edellyttää uuden tiedon hankkimista ja osaamisen kehittämistä”. Emme näe, että minkään terveydenhuollon ammattien kohdalla mikään tehtävä voisi olla sellainen, joka ei edellyttäisi uuden tiedon hankkimista ja osaamisen kehittämistä. Sairaanhoitajan osaamista haastaa jatkuvasti kehittyvä ja muuttuva toimintaympäristö, palvelut sekä tieteellisen näytön tarve ja kehitys. Hoitotyössä tulee pysyä kehityksen kärjessä ja siksi myös tarvitaan kliinisen hoitotyön asiantuntijoita ja hoitotieteen asiantuntijoita.

Uramalli ei erottele tehtävänkuvia ja pätevyyksiä selkeästi toisistaan, sillä jokaisen kolmen tason A-tason voi saavuttaa esim. sairaanhoitajan ammatissa joko amk-koulutuksella/opistoasteen koulutuksella. Mielestämme nämä ilmaisut eivät tuo esiin koulutuksen / täydennyskoulutuksen / erikoistumiskoulutuksen tuomaa pätevyyslisää ja merkitystä, vaan antaa oletuksen sille, että jokainen voi oppia samat asiat työssä.

Suomen Sairaanhoitajat näkee tärkeänä edistää sairaanhoitajien ja muiden ammattilaisten, ei vain näennäisesti ”pelkkää uraa”, vaan myös syväosaamista, pätevyyttä ja näyttöön perustuvan osaamisen kehittymistä, mistä hyötyy lopulta koko yhteiskunta. Kun verrataan sairaanhoitajan näkökulmasta tasoa A kolmen eri tason tehtävissä (asiantuntijatehtävät: taulukko 3; vaativat asiantuntijatehtävät: taulukko 4; terveydenhuollon erityisasiantuntijatehtävät: taulukko 5) sairaanhoitajalle on kaikissa sama tehtävänkuvaus ja pätevyysvaatimus. Eri tasot samoilla nimikkeillä ja koulutustasoilla eivät siis selkeästi linkity seuraavan tason tehtäviin, vaan vaikeuttavat mallin hahmottamista. Samoja tasoja on samankin tehtävänkuvauksen sisällä useita. Tällaisella kuvauksella ei poisteta sitä olemassa olevaa ongelmaa, että meillä on eri nimikkeillä samaa työtä tekeviä ammattilaisia eikä nimike kuvaa osaamista.

Ilmianna |