Kansallinen hoitohenkilöstön uramalli

Puhekupla 38
Keskustelu | Sosiaali- ja terveysministeriö
Keskustelu on päättynyt

Tervetuloa kommentoimaan hoitohenkilöstön kansallista uramallia. Voit jättää kommenttisi aikavälillä  2.2. - 18.2.2026.  

Uramalli tarjoaa hyvinvointialueiden tueksi hoitohenkilöstön tehtävien rakenne-ehdotuksen tehtävänimikkeineen, yhteensovitettuna sote-tasopalkkamalliin. Malli on suositusluontoinen ja hyvinvointialueet voivat halutessaan hyödyntää sitä omissa organisaatioissaan. 

Toivomme kommentteja erityisesti:
Miten malli palvelee hoitohenkilöstö urakehitystä hyvinvointialueilla?
Mikä malliluonnoksessa jää huomiotta?
Kattaako malli riittävästi hoitotyön eri ammattiryhmät?
Miten hyvin malli on sovellettavissa hyvinvointialueilla? (asteikko 1–5?)
Ovatko ehdotetut tehtävänimikkeet toimivia? Jos vastaus on ei, niin lisäkysymys miksi?
Mitä muuta haluat uramallista sanoa?


Perustiedot

Päättynyt: 18.2.2026

Liitteet

Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Ikääntyneiden palvelualueen ja urapalveluiden kommentti

Käyttäjän profiilikuva

@heli_naukkarinen
18. helmikuuta 2026 kello 13.17.03

Pidämme kansallisen hoitohenkilöstön uramallin valmistelua erittäin tärkeänä, Tämän avulla saadaan yhtenäistettyä hoitohenkilöstön uramahdollisuuksia myös kliiinisellä uralla kehittymisessä, yhtenäistettyä ja tuettua henkilöstön osaamisen kehittämistä ja sen huomioimista uralla etenemisessä. Yhtenäisyyttä toivotaan kansallisesti myös tehtävänimikkeiden osalta.

Uramallissa käytetyt tehtävänimikkeet ovat pääosin toimivia, esim. erikoistunut sairaanhoitaja ja asiantuntijasairaanhoitaja. Ne ovat tunnettuja käsitteitä ja antavat kuvaa henkilön tehtävästä. Toisaalta nostamme esille myös aikaisemman nimikkeen, erikoissairaanhoitaja, käyttöönoton, joka arjessa jo tuttu nimike. Tehtävätasojen määrittelyssä on puutteita, ne kaipaavat aukikirjoittamista ja tarkempaa määrittelyä ja myös erottelua, jotta ne voidaan ottaa käyttöön ilman haasteita. Onko niitä jo liikaa ja toisaalta voisiko hyödyntää kansallisia ja kansainvälisiä malleja. Pätevyyden kohdalla näemme ongelmallisena sen, että terveydenhuollon vaativissa asiantuntijatehtävissä on yhdenvertaistettu lisäkoulutus, työnantajan järjestämä koulutus ja työssä hankittu osaaminen. Näiden keskinäinen määrittely ja vertailu on vaikeaa, erityisesti työssä hankitun osaamisen näkökulmasta. Esittäisimme, että erikoistumiskoulutuksen painoarvoa lisäkoulutuksena nostetaan jo pelkästään sen takia, että tällä hetkellä on myönnetty rahoitusta esim. sairaanhoitajien erikoistumiskoulutusten kehittämiseen. Sama tilanne koskee erityisasiantuntijan työtä, koulutuksen painoarvoa on hyvä llsätä. Käytännön arjessa voi olla vaikeaa esityksen pohjalta määritellä, milloin tehtävä edellyttää laajempaa osaamista ja koulutusta. Mallissa voisi tuoda esille paremmin tehtävän ja koulutuksen yhteensovittaminen. Haluamme nostaa esille myös vaikuttavuuden näkökulmaa. Nyt uramallissa puhutaan paljon osaamisen kehittämisestä sekä pito- ja vetovoiman lisäämisestä. Uramalli tuo osaamisen vahvistumisen näkökulmasta painoarvoa myös laatuun ja toiminnan vaikuttavuuteen, nämä toivottavasti vahvistuvat uramallin käyttöönoton myötä.

Ilmianna |