Tervetuloa kommentoimaan hoitohenkilöstön kansallista uramallia. Voit jättää kommenttisi aikavälillä 2.2. - 18.2.2026.
Uramalli tarjoaa hyvinvointialueiden tueksi hoitohenkilöstön tehtävien rakenne-ehdotuksen tehtävänimikkeineen, yhteensovitettuna sote-tasopalkkamalliin. Malli on suositusluontoinen ja hyvinvointialueet voivat halutessaan hyödyntää sitä omissa organisaatioissaan.
Toivomme kommentteja erityisesti:
Miten malli palvelee hoitohenkilöstö urakehitystä hyvinvointialueilla?
Mikä malliluonnoksessa jää huomiotta?
Kattaako malli riittävästi hoitotyön eri ammattiryhmät?
Miten hyvin malli on sovellettavissa hyvinvointialueilla? (asteikko 1–5?)
Ovatko ehdotetut tehtävänimikkeet toimivia? Jos vastaus on ei, niin lisäkysymys miksi?
Mitä muuta haluat uramallista sanoa?
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kommentti, osa 1
@TY_hoitotieteen_laitos
18. helmikuuta 2026 kello 13.22.38
Haluamme kiinnittää lausunnossamme huomion viiteen seikkaan. Hoitotyön uramalleja on kehitetty pitkään yhteistyössä eri tahojen kanssa perustuen tieteelliseen tutkimukseen, hoitotieteeseen ja hoitotyön perustaan ja käytäntöön sekä koulutukseen. Urakehitykseen kuuluu yleisesti erilaiset insentiivit, mutta palkkausmalli tulee yksiselitteisesti eriyttää hoitotyön uramallista erilliseksi. Palkkaus neuvotellaan työmarkkinapöydissä. Toiseksi, juuri palkkaukseen liittyen on epäjohdonmukaista, että korkein taso E on jäänyt erilliseksi muusta kokonaisuudesta.
Kolmanneksi, Taso E, Kliininen, yliopistotasoiseen tutkintoon perustuva osaaminen, kliinisen hoitotieteen asiantuntija (maisteritason koulutus tiedeyliopistossa, voi olla esimerkiksi preventiivinen hoitotiede, gerontologinen hoitotiede, mielenterveyshoitotiede jne.) on hoitotieteellisen, tiedeperustaisen koulutuksen omaava. Pätevyyskohdassa mainitaan ”Tehtävän edellyttävä soveltuva akateeminen jatkotutkinto (tai soveltuva maisterin tai YAMK tutkinto).” Tohtorintutkinnon, maisterin tai YAMK tutkinnon osalta tasot ovat epäjohdonmukaiset. On tärkeää todeta, että akateeminen jatkotutkinto viittaa nimenomaisesti tohtorintutkintoon, eikä sitä tule rinnastaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka ei ole akateeminen tutkinto. Samoin yliopistojen myöntämää akateemista maisteritutkintoa (yliopiston ylempi korkeakoulututkinto) ei tule sekoittaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, sillä nämä tutkinnot poikkeavat toisistaan sekä luonteeltaan että tarkoitukseltaan. Akateemisen tutkinnon voi suorittaa vain tiedekorkeakoulussa, yliopistossa (Ylempi korkeakoulututkinto, 120 op), ja tämä on säädelty lailla (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 794/2004, ajantasainen 559/2009). Kliinisen Xtieteen asiantuntija tulisi poistaa, ja sen tilalla mainita suoraan ”Kliinisen hoitotieteen asiantuntija (ks. yllä sen variaatioista).” Tämän pätevyyden voi omata vain hoitotieteen alan yliopistotasoisen koulutuksen perusteella (tutkinto).