Kansallinen hoitohenkilöstön uramalli

Puhekupla 38
Keskustelu | Sosiaali- ja terveysministeriö
Keskustelu on päättynyt

Tervetuloa kommentoimaan hoitohenkilöstön kansallista uramallia. Voit jättää kommenttisi aikavälillä  2.2. - 18.2.2026.  

Uramalli tarjoaa hyvinvointialueiden tueksi hoitohenkilöstön tehtävien rakenne-ehdotuksen tehtävänimikkeineen, yhteensovitettuna sote-tasopalkkamalliin. Malli on suositusluontoinen ja hyvinvointialueet voivat halutessaan hyödyntää sitä omissa organisaatioissaan. 

Toivomme kommentteja erityisesti:
Miten malli palvelee hoitohenkilöstö urakehitystä hyvinvointialueilla?
Mikä malliluonnoksessa jää huomiotta?
Kattaako malli riittävästi hoitotyön eri ammattiryhmät?
Miten hyvin malli on sovellettavissa hyvinvointialueilla? (asteikko 1–5?)
Ovatko ehdotetut tehtävänimikkeet toimivia? Jos vastaus on ei, niin lisäkysymys miksi?
Mitä muuta haluat uramallista sanoa?


Perustiedot

Päättynyt: 18.2.2026

Liitteet

Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Tyks sairaalapalveluiden hoitotyön johdon kannanotto kansalliseen hoitohenkilöstön uramalliin, osa 1

Käyttäjän profiilikuva

@Tyks_sairaalapalvelut
18. helmikuuta 2026 kello 15.10.11

Lausujat: Tyks sairaalapalvelut
Sairaalaylihoitaja, tulosryhmäylihoitajat sekä palvelualueylihoitajat
Hoitohenkilöstön kansallinen uramalli – luonnos 30.1.2026
Tyks sairaalapalveluiden hoitotyön johto pitää hoitohenkilöstön kansallista uramallia tärkeänä ja ajankohtaisena kokonaisuutena, joka tukee valtakunnallista tavoitetta vahvistaa sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimaa. Uramalli vastaa hyvin alan koulutusta, osaamisen kehittämistä ja tehtävärakenteiden uudistamista koskeviin tavoitteisiin, joita hallitusohjelmassa ja hoitohenkilöstön koulutuksen ohjauksen valmistelussa on korostettu. Malli on tarpeellinen erityisesti tilanteessa, jossa hyvinvointialueet ovat toivoneet valtakunnallista ohjausta urapolkujen yhtenäistämiseksi.
1. Yleinen arvio uramallista
Hoitotyön johto katsoo, että malli muodostaa toimivan perustan hoitohenkilöstön urapolkujen ja osaamisen kehittämisen rakenteiden yhtenäistämiselle. Malli on geneerinen ja sovellettavissa erilaisiin organisaatioihin, ja se tukee henkilöstön liikkuvuutta alueiden välillä sekä lisää läpinäkyvyyttä uralla etenemiseen.
Uramallin kytkeminen sote-tasopalkkamalliin on selkeä ja perusteltu ratkaisu, sillä tasopalkkamalli tulee voimaan 1.10.2026 ja edellyttää hyvinvointialueilta uudelleenarviointia henkilöstörakenteista ja tehtäväkokonaisuuksista. Uramalli antaa tähän konkreettista tukea.

2. Mallin vahvuudet
2.1 Osaamisen näkyväksi tekeminen ja uralla eteneminen
Uramallissa kuvataan johdonmukaisesti eri tasojen pätevyysvaatimukset sekä koulutuksen, kokemuksen ja erityisosaamisen merkitys urakehityksessä. Tämä tukee tarvetta rakentaa kansallisesti läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia urapolkuja.
2.2 Selkeä ja yhtenäinen nimikerakenne
Uramallissa ehdotetut nimikkeet (esim. lähihoitaja → erikoistunut lähihoitaja → asiantuntija → kliininen asiantuntija → erityisasiantuntija) ovat pääpirteissään hyvin perusteltuja ja tukevat valtakunnallista yhdenmukaisuutta. Nimikkeistö helpottaa osaamisen tunnistamista ja henkilöstösuunnittelua.
2.3 Kattavuus monille ammattiryhmille
Malli huomioi sekä sosiaali- että terveydenhuollon tehtävät, toisen asteen tutkinnot, AMK-tutkinnot, YAMK- ja maisteritasoisen osaamisen sekä erikoistumis- ja lisäkoulutukset. Tämä laajuus on näkemyksemme mukaan tärkeä ja tarkoituksenmukainen.

Ilmianna |