Tervetuloa kommentoimaan hoitohenkilöstön kansallista uramallia. Voit jättää kommenttisi aikavälillä 2.2. - 18.2.2026.
Uramalli tarjoaa hyvinvointialueiden tueksi hoitohenkilöstön tehtävien rakenne-ehdotuksen tehtävänimikkeineen, yhteensovitettuna sote-tasopalkkamalliin. Malli on suositusluontoinen ja hyvinvointialueet voivat halutessaan hyödyntää sitä omissa organisaatioissaan.
Toivomme kommentteja erityisesti:
Miten malli palvelee hoitohenkilöstö urakehitystä hyvinvointialueilla?
Mikä malliluonnoksessa jää huomiotta?
Kattaako malli riittävästi hoitotyön eri ammattiryhmät?
Miten hyvin malli on sovellettavissa hyvinvointialueilla? (asteikko 1–5?)
Ovatko ehdotetut tehtävänimikkeet toimivia? Jos vastaus on ei, niin lisäkysymys miksi?
Mitä muuta haluat uramallista sanoa?
Tyks sairaalapalveluiden hoitotyön johdon kannanotto kansalliseen hoitohenkilöstön uramalliin, osa 2
@Tyks_sairaalapalvelut
18. helmikuuta 2026 kello 15.11.44
3. Kehittämiskohteet
3.1 Kliiniset erikoistumiskoulutukset osana uramallia
Nykyisellään uramalli ei huomioi tulevia/parhaillaan pilotoitavia kliinisiä erikoistumiskoulutuksia. Uramallin ”Erikoistunut x” (Terveydenhuollon vaativat asiantuntijatehtävät, taso B ja/tai C) pätevyysvaatimuksiin tulee integroida tulevat valtakunnalliset kliiniset erikoistumiskoulutukset (esim. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ja x kliininen erikoistumiskoulutus (tai työnantajan järjestämä vastaava koulutus/ työssä oppiminen)
Uramalliin liittyvät koulutuskokonaisuuksien suorittaminen tulee lähteä työnantajan tarpeista. Tärkeää on että koulutuksista ei muodostu selkeää tutkintoa. Kokonaisuuksien suorittaminen tulisi noudattaa lääketieteen erikoistumiskoulutukseen verrattavaa koulutusta sekä koulutukseen osallistujan että organisaation näkökulmassa.
3.1 Tutkintonimikkeiden rinnastaminen
Kiinnitämme huomiota siihen, että uramalliluonnoksessa rinnastetaan soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) ja yliopistollinen maisteritutkinto useissa erityisasiantuntijatehtävien palkkatasoissa ja tasoa kuvaavissa tehtävänimikkeiden pätevyysvaatimuksissa. Vaikka molemmat ovat ylempiä korkeakoulututkintoja, niiden lähtökohdat ja koulutukselliset tavoitteet eroavat toisistaan. Tämä rinnastus ei kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen suhteessa tehtävien vaativuuteen ja osaamisvaatimuksiin.
3.1.1. Koulutusrakenteiden erilaiset painotukset
YAMK-tutkinto on työelämälähtöinen, vahvasti ammatillista osaamista syventävä tutkinto, jonka tavoitteena on kehittää käytännön työn ja palveluprosessien osaamista.
Yliopistollinen maisteritutkinto taas rakentuu tutkimukselliseen, tieteelliseen ja analyyttiseen osaamiseen, jota edellytetään erityisesti vaativissa kehittämis-, tutkimus- ja menetelmäasiantuntijatehtävissä.
Uramalliluonnos tunnistaa nämä eroavaisuudet vain osittain, vaikka erityisasiantuntijatehtävissä (tasot C–E) osaamisen profiililla on merkittävä vaikutus tehtävän laatuun ja vastuuseen.
3.1.2. Vaikutus tehtävien oikeudenmukaiseen rakenteeseen
Jos YAMK ja maisteri rinnastetaan kaikkiin erityisasiantuntijatehtäviin, riskinä on:
• että vaativiin tutkimus- ja kehittämistehtäviin ei kyetä kohdentamaan koulutusvastuita tarkoituksenmukaisesti
• että eri henkilöstöryhmien odotuksiin syntyy epäselvyyttä urapolkujen suhteen
• että palkkatasot eivät heijasta tehtävän todellisia akateemisia tai metodologisia osaamisvaatimuksia.
Lisäksi YAMK-tutkinnon työelämälähtöinen profiili ei kaikissa tapauksissa tue valtakunnallisissa tai yliorganisatorisissa erityisasiantuntijatehtävissä vaadittavaa syvällistä tutkimusmenetelmäosaamista.