Tulevassa hankkeessa kehitetään pääkaupunkiseudun matalan kynnyksen palveluja osana uudenlaista perhekeskustoimintaa
Perhekeskustoiminnalla tarkoitetaan kaikille lapsiperheille tarjottavien palvelujen yhdistämistä eli esimerkiksi neuvolan, perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun ja perheneuvonnan tarjoamista samasta paikasta sen sijaan, että perhe joutuu asioimaan eri toimipisteissä. Samalla perhettä auttavat ammattilaiset voivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä ja samoissa tapaamisissa perheen kanssa voi olla mukana yhtä aikaa useampia eri ammattilaisia. Tarvittaessa mukaan kutsutaan myös vaativampia ongelmia ratkovia ammattilaisia eli erikoissairaanhoidon (esimerkiksi psykiatrian) tai lastensuojelun työntekijöitä.
Viranomaisavun lisäksi perhekeskuksiin tulee myös erilaisten järjestöjen ja seurakuntien toimintaa ja yhteistyötä tehdään myös varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa.
Perhekeskukset voivat olla fyysisiä yhteisiä tiloja tai virtuaalisesti toimivia ”sähköisiä perhekeskuksia”, joihin kootaan yhteen erilaisia perheille tarjottavia sähköisiä palveluja. Perhekeskuksiin ovat tervetulleita kaikenlaiset perheet pienten tai isojen pulmien kanssa – ja myös ilman niitä, tapaamaan muita alueen perheitä ja viettämään aikaa heidän kanssaan.
Tärkeitä asioita, joiden parissa perhekeskuksissa tullaan toimimaan, ovat vanhemmuuden ja parisuhteen vahvistaminen esimerkiksi tarjoamalla apua perheen sisäisten pulmatilanteiden ratkaisemiseksi. Jos ongelmat kuitenkin kärjistyvät eroksi, perhekeskus tarjoaisi apua siihen, että erotilanteessa vanhemmat pystyisivät kaikesta huolimatta toimimaan lapsen edun mukaisesti ja rakentamaan toimivaa yhteistyövanhemmuutta. Konkreettisesti näitä asioita voisi edistää vaikkapa erilaisten vertaisryhmien avulla ja hyödyntämällä erilaisia sähköisiä palveluja ja omatoimisesti tehtäviä harjoituksia.
Perhekeskuksissa huomioidaan myös turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten sekä heidän perheidensä matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen.
Kehitettäviä asioita ja kehittämisen tavoitteita on kuvattu tarkemmin
http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/projektisuunnitelmat
Mitä ajatuksia nämä ideat sinussa herättävät? Mitä kannattaisi ottaa huomioon näiden asioiden kehittämisessä? Mitä edistää ja lisätä; mitä puolestaan varoa ja vähentää?
Harrastusten järjestämiseen järkeä
Tavis
3. lokakuuta 2016 kello 10.40.19
Kaupunkien liikuntapalvelut tai nuorisopalvelut voisivat yhdessä järjestöjen/ liikuntaseurojen kanssa miettiä yhdessä lasten ja nuorten harrastuskuvioita. Usein kuulee tilanteen, että lapsi tai nuori (ja myös perhe) haluaisi harrastaa tiettyä lajia vain 1-2 x/vko, ja urheiluseurassa harrastusmäärä nousee 3-5 x/vko, ja vaikutelma on, että kaikista pitäisi tulla maan ykkösiä omassa lajissaan. Hyvin monet lopettavat lajin viimeistään n. 14 vuotiaana.
Tosiasia on, että ennenkaikkea lasten tulisi harrastaa monipuolisesti, jotta siitä olisi hyötyä normaalille lihasten ja kehon hyvinvoinnille. Kuinka monella alakouluikäisellä , saati yläkouluikäisellä on jo rasitusvammoja?
Lapsi, nuori ja perhe myös väsyvät harrastuksiin kuskaamiseen, joten turhat TURNAUKSET pois, esim. 7 vuotiaiden jalkapalloturnaukset, jotka ovat eri paikkakunnilla, ja kestävät "koko päivän", ovat aivan naurettavia!
Tilalle liikunan ilo ja rento ote, jopa kilpailu rinnakkaisjoukkueiden ja lähialueiden lasten kanssa - ainakin alakouluiässä, ovat ok - kunhan kilpailu ei ole itsetarkoitus.