Tulevassa hankkeessa kehitetään pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä, lisätään yhteisöllisyyttä ja parannetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja psykologi- ja kuraattoripalveluja.
Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden olemassa olevia voimavaroja, auttaa heitä löytämään omat vahvuutensa ja tarjota jokaiselle kokemus siitä, että hän kuuluu osaksi yhteisöä ja porukkaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyä ja tehokkaita puuttumiskäytäntöjä ja auttamista luomaan hyviä kaverisuhteita ja ryhmähenkeä. Samalla annetaan vanhemmille vinkkejä lasten ja nuorten kasvatukseen ja yhdessä heidän kanssaan mietitään, minkälaista apua lapsi tai nuori kaipaisi. Tärkeää on myös lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa vapaa-ajan toimintaa ja parantaa mahdollisuuksia tasapuoliseen harrastamiseen. Tässä on tarkoitus hyödyntää koulun ja oppilaitosten resursseja (esim. tiloja.)
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan koulu-/opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja. Näitä on tarkoitus kehittää niin, että ne voisivat jatkossa entistä paremmin tarjota lapsille ja nuorille peruspalveluja myös fyysisen ja psyykkisen terveyden pulmissa. Eri ammattilaisten yhteistyötä parannetaan, jotta varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan paremmin vastata erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin. Tarvittaessa yhteistyöhön kutsutaan mukaan perhekeskuksen, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun työntekijöitä. Tässä panostetaan erityisesti siihen, että ongelmiin puututaan mahdollisimman pian ennen kuin ne kärjistyvät.
Kehitettäviä asioita ja kehittämisen tavoitteita on kuvattu tarkemmin täällä.
Mitä ajatuksia nämä sinussa herättävät? Mitä kannattaisi ottaa huomioon näiden asioiden kehittämisessä? Mitä edistää ja lisätä; mitä puolestaan varoa ja vähentää?
Nuori, mitä sinun mielestäsi koulussa pitäisi tehdä, että siellä olisi mukava olla? Mitä pitäisi tehdä esimerkiksi silloin, jos koulussa on kusaamista? Entä minkälaista apua ja mihin asioihin haluaisit kouluterveydenhoitajalta, psykologilta tai kuraattorilta?
Tiedonsiirron kehittäminen koulun eri nivelvaiheissa
HS
3. lokakuuta 2016 kello 11.20.06
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että tiedon siirtyminen varmistetaan esim. esikoulusta kouluun siirryttäessä (kun on tehty tutkimuksia, niitä olisi myös hyödynnettävä opetuksen suunnittelussa ja opetusjärjestelyissä), alakoulusta yläkouluun siirtymisvaiheessa ja erityisen tärkeänä näen vaiheen yläkoulusta toisen asteen opintoihin siirryttäessä. Vaikka nuorella olisi ollut huomattaviakin oppimisen ongelmia peruskoulussa, hän siirtyy ammatillisiin opintoihin ilman, että tieto tehdyistä tutkimuksista siirtyy hänen mukanaan tulevan koulun opettajille. Ja tässä ryhmässä opintojen keskeyttäminen on todennäköistä. Ja joukossa on varmasti osa niistä 20%:sta nuoria miehiä, jotka eivät ole töissä eivätkä opinnoissa. Mikäli näitä tiedonsiirron aukkoja saataisiin paikattua, näille nuorille voisi löytyä spesifimpää tukea ja ehkäistäisiin syrjäytymiskehitystä.