Tulevassa hankkeessa kehitetään pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä, lisätään yhteisöllisyyttä ja parannetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja psykologi- ja kuraattoripalveluja.
Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden olemassa olevia voimavaroja, auttaa heitä löytämään omat vahvuutensa ja tarjota jokaiselle kokemus siitä, että hän kuuluu osaksi yhteisöä ja porukkaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyä ja tehokkaita puuttumiskäytäntöjä ja auttamista luomaan hyviä kaverisuhteita ja ryhmähenkeä. Samalla annetaan vanhemmille vinkkejä lasten ja nuorten kasvatukseen ja yhdessä heidän kanssaan mietitään, minkälaista apua lapsi tai nuori kaipaisi. Tärkeää on myös lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa vapaa-ajan toimintaa ja parantaa mahdollisuuksia tasapuoliseen harrastamiseen. Tässä on tarkoitus hyödyntää koulun ja oppilaitosten resursseja (esim. tiloja.)
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan koulu-/opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja. Näitä on tarkoitus kehittää niin, että ne voisivat jatkossa entistä paremmin tarjota lapsille ja nuorille peruspalveluja myös fyysisen ja psyykkisen terveyden pulmissa. Eri ammattilaisten yhteistyötä parannetaan, jotta varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan paremmin vastata erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin. Tarvittaessa yhteistyöhön kutsutaan mukaan perhekeskuksen, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun työntekijöitä. Tässä panostetaan erityisesti siihen, että ongelmiin puututaan mahdollisimman pian ennen kuin ne kärjistyvät.
Kehitettäviä asioita ja kehittämisen tavoitteita on kuvattu tarkemmin täällä.
Mitä ajatuksia nämä sinussa herättävät? Mitä kannattaisi ottaa huomioon näiden asioiden kehittämisessä? Mitä edistää ja lisätä; mitä puolestaan varoa ja vähentää?
Nuori, mitä sinun mielestäsi koulussa pitäisi tehdä, että siellä olisi mukava olla? Mitä pitäisi tehdä esimerkiksi silloin, jos koulussa on kusaamista? Entä minkälaista apua ja mihin asioihin haluaisit kouluterveydenhoitajalta, psykologilta tai kuraattorilta?
Kokonainen koulupäivä/kerhot koulupäivään sekä koulun aikuisilla aikaa kysellä ja kuunnella oppilaita
ideointia
5. lokakuuta 2016 kello 12.51.23
Kaikissa kouluissa olisi hyvä olla nk. Tanskan malliin kerhotoiminta rakennettu osaksi koulupäivää. Kaikki lapset/nuoret hyötyisivät siitä, että koulupäivä jatkuisi välipalan jälkeen kevyemmillä esim. eri järjestöjen järjestämillä kerhoilla. Kerhot olisivat lapsille ehdottomasti ilmaisia. Tämä rauhoittaisi perheiden iltaa perheen kanssa yhdessä oloon, vältyttäisiin pitkiltä yksinäisiltä iltapäiviltä kotona ja koulusta tulisi myös muun olemisen paikka.
Koulun aikuisilla pitäisi olla aikaa kysellä kuulumisia ja kuunnella oppilaita. Kouluyhteisön pitäisi rakentua ajatukseen, että kaikkien siellä opiskelevien lapsien/nuorien hyvinvointi kiinnostaa kaikkia koulun aikuisia. Eli ajatus meidän yhteisistä oppilaista.
Riittävästi oppilashuollon henkilökuntaa, että myös he ehtivät olla läsnä koulujen arjessa. Oppilaiden mahdollisuus käydä keskustelemassa heitä askarruttavista asioista jonkun vähän ulkopuolisen mutta kuitenkin tutun aikuisen kanssa on tärkeää. Oppilashuollon henkilöiden näkökulmaa ja osaamista yhteisöllisen työn kehittämisessä täytyisi kuulla ja hyödyntää enemmän.