Miten kansalaisaloitemenettelyä voisi kehittää?
Tulisiko Suomessa ottaa käyttöön kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten lisäksi muita edustuksellista demokratiaa täydentäviä osallistumisen muotoja? Millaisia?
Perustiedot
Päättynyt: 21.5.2017
Miten kansalaisaloitemenettelyä voisi kehittää?
Tulisiko Suomessa ottaa käyttöön kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten lisäksi muita edustuksellista demokratiaa täydentäviä osallistumisen muotoja? Millaisia?
6 keinoa kansalaisaloitteen kehittämiseen
Teemu Ropponen
10. toukokuuta 2017 kello 12.34.27
1. Eduskuntakäsittelyyn vaadittavien kannatusilmoitusten määrää voidaan hyvin laskea. Eduskuntakäsittelyyn vaadittavan kannatusrajan (nyt 50 000) voisi laskea esim. 25 000:een tai 30 000: een. Tutkitusti tämä EI merkittävästi lisäisi työkuormaa, sillä 25 000 – 50 000 kannatusilmoitusta keränneitä aloitteita EI ole huomattavan paljon vain 5 kappaletta. 17 aloitetta on saavuttanut yli 50 000 kannatusilmoitusta.
2. Kansalaisaloitteen kannattamiseen vaadittua ikärajaa voi laskea. Ei ole mitään hyvää syytä miksei kansalaisaloitteessa voisi olla äänestystä alhaisempi ikäraja – eihän kannattaja varsinaisesti äänestä, vaan ilmaisee kannatuksensa aloitteelle, että asia etenisi eduskuntaan (täysi-ikäisten valitsemien edustajien käsiteltäväksi).Monet poliitikot ovat olleet valmiita laskemaan äänestysikärajaa esimerkiksi kunnallisvaaleissa. Jopa pääministeri Juha Sipilä ilmaisi kannattavansa tätä (lisää Tulevaisuuden valtiopäivät -tapahtumasta myöhemmin). Tehdään kansalaisaloitteen ikärajamuutoksesta kokeilu! Esimerkki: kuvitellaan aloite, jolla on 40 000 aikuisen ja 15 000 alaikäisen kannatus. Melko varmasti tämä aloite olisi sellainen jonka eduskunnan olisi hyvä käsitellä!
3. Kansalaisaloitteen tekijät mukaan eduskuntakäsittelyyn. Ironista kyllä, kansalaisaloitteen tekijät eivät juurikaan osallistu kansalaisaloitteen käsittelyyn eduskunnassa. Heitä kyllä kuullaan, mutta melko pintapuolisesti. Kansalaisaloitteen tarkoituksena ei ole olla lopullinen tai täydellinen versio laista, ei edes silloin kun se tehdään lakiehdotuksen muodossa. Tekniset epätarkkuudet eivät saa olla syy tyrmätä aloite, ja kansalaisaloitteen tekijöitä tulisi kuulla laajemmin, niin tahdonilmaisijoina kuin asiantuntijoinakin.
4. Kansalaisaloitteen tekijöiden ja kannattajien välinen keskustelu ja aloitteen hienosäätö mahdolliseksi – Kansalaisaloitteen sisältöä ei saa muuttaa sen jälkeen kun kannatusiloitusten kerääminen on aloitettu. Toisinaan kuitenkin tulee lisätietoa tai huomataan joitain puutteita, jolloin muokkaaminen olisi perusteltua. Olisi verrattain helppoa, kenenkään yksityisyyttä vaarantamatta, toteuttaa ratkaisu, jossa pieni muutos aloitteen sisältöön nollaisi kannattajailmoitusten määrän – mutta lähettäisi jo kannattaneille ilmoituksen, että heidän tulisi nyt uudelleenkannattaa ko. aloitetta.
5. Kannattajien nimet salaisiksi. Tiedon avoimuus – kansalaisaloitteen tapauksessa vaikkapa perusteltu tutkimustieto, laatijoiden nimet, kannatusilmoitusten kertymätiedöt – on tärkeä asia. On kuitenkin vaikea nähdä miksi kannattajien nimet tulisi julkaista. Väestörekisterikeskus tarkistaa nimet, ja vaikka muutama “Aku Ankka” pääsikin läpi, kannattajien eksakti määrä ei ole kovinkaan kiinnostava – päätökset tehdään kuitenkin eduskunnassa.
6. Sovelletaan kansalaisaloitetta laajemmin! Mitä muuta voidaan tehdä samantyyppisellä järjestelmällä ja järjestelyillä.Kansalaisaloite on ollut hyvä uudistus! Sitä voidaan laajentaa. Ei ole varsinaisesti mitään syytä tai esteitä etteikö samaa systeemiä voisi soveltaa vaikkapa kirjallisten kysymysten esittämiseen. Esimerkiksi 5 000 tai 10 000 kannatusilmoitusta, ja kirjallinen kysymys käsitellään kyselytunnilla. Ei olisi lainkaan pahitteeksi, että kansalaisilla, ei “vain” oppositiolla, olisi ääni – ihan muodollisessa käsittelyssä.
Lisää:
https://fi.okfn.org/2017/05/10/kansalaisaloite-lisaa-valtaa-kansalaisille/