"Maaseutu tulee ajatella uusiksi ja sen monet mahdollisuudet tulee tunnistaa ja hyödyntää”. Tästä alkaa luonnos, josta muotoutuu ensimmäinen yhteinen maaseutupoliittinen julkilausuma, joka julkistetaan Maaseutuparlamentti 2017 -tapahtumassa 3.9.
Osallistu sinäkin julkilausuman muotoiluun!
Mitä maaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää? Mitä poliittisia ja hallinnollisia toimia tulisi ehdottomasti tehdä, jotta maaseudun potentiaali toteutuisi ja elinvoimaisuus kehittyisi parempaan suuntaan? Onko maaseutupoliittisen julkilausuman luonnoksessa mukana tärkeimmät teemat? Puuttuuko jokin aihe? Tutustu julkilausuman luonnokseen, kommentoi ja vaikuta!
Osallistu yhteisen maaseutupoliittisen julkilausuman muotoiluun! Luonnos löytyy pdf-tiedostona alla.
Maaseutuparlamentin 2017 julkilausumaluonnos 07072017 FINAL OTAKANTAA.pdf
Maaseutua voisi kehittää klubien (erilaisten teema-alueiden) kautta
Taloustutkija
4. elokuuta 2017 kello 16.23.55
Iammarino, Rodrígues-Pose ja Storper (2017) esitttävät EU-komission työpaperissa, että alueellisella kehittämistyöllä on merkitystä Euroopan taloudelliselle tulevaisuudelle. He eivät halua sen paremmin paikkasokeaa kuin jokaista aluetta erillisenä kehittävää politiikkaa. Tutkijoiden ratkaisu on muodostaa alueyksiköistä klubeja niiden samankaltaisten ongelmien ja kehittämismahdollisuuksien perusteella.
Julkilausumassa korostetaan erilaisten alueiden erityispiirteiden esiin tuomista mittareiden ja tilastojen kautta. Tässä työssä on syytä hyödyntää Iammarinon ym (2017) työtä ja etsiä laajempia ryhmiä. Yksinkertaisimmillaan tällaisen nelikentän voi tehdä BKT:n henkeä kohti lasketun tason ja BKT/hlö tason muutoksen kautta. Tämäkin tuottaa tutkijoiden raportissa Suomen maakunnissa odotusten vastaisen kuvion (katso raportin sivu 13), jossa pääkaupunkiseutu on varas, mutta hitaasti kasvava. Uudenmaan ympärillä on heikon BKT/hlö tason alue, joka myös kasvaa hitaasti (vuosina 2001-13). Uusimaa ei siten olekaan Suomen veturi, joka vetää myös ympäröivät alueet voimakkaaseen kasvuun.
Voimakkaan kasvun alueet löytyvät maaseutumaisesta Suomesta, jossa Länsi-Suomi on varakasta ja nopeasti kasvavaa ja Itä- ja Pohjois-Suomi matalan varakkuuden, mutta nopean kasvun aluetta.
Suomen tarkastelun syventäminen koulutuksella, muuttoliikkeellä ym vaikuttavilla tekijöillä on varmasti paikallaan, jotta todelliset kehityksen syyt löytyvät. Enkä väitä, että tämä nelikenttä on paras tapa tarkastella Suomen maakuntia kehittämispotentiaalin näkökulmasta.
Mutta silti joskus kaukaa näkee paremmin. Suomen maaseudulla on potentiaalia, jos se vain osataan kaivaa esiin ja tukea nykyisten vahvuuksien kehitystä.
Taloustutkija edelleen
4. elokuuta 2017 kello 16.27.08
Pääkaupunkiseutu on siis varakas, ei varas - ainakin tässä nelikentässä. Korjaan tämän, jottei aika mene tyhjän jauhamiseen tutkijoiden asenteellisuudesta.