Suunnitelmassa on tarkennettu edellisen lausuntokierroksen pohjalta lukuisia palveluita. (Esimerkkinä kasvupalvelut ja useat sosiaali- ja terveyspalvelut). Onko täydennykset riittyviä, puuttuuko jotain?
Huomaattehan, että annetussa palautteessa oli runsaasti huomioita, jotka koskevat palveluiden tuottamista. Ne huomioidaan palvelutuotannon suunnittelussa. (Esimerkiksi palveluiden fyysinen sijoittuminen, henkilöstömäärät, osaamisvaateet jne.)
Perustiedot
Päättynyt: 15.5.2018
Talentia K-S:n kommentit järjestämissuunnitelmaan
Talentia K-S
15. toukokuuta 2018 kello 10.26.36
Huomioita sosiaaliohjaukseen:
Keskeisiä käsitteitä, s. 11:
sosiaaliohjaus käsittää vain sotekeskuksen sosiaaliohjauksen, liikelaitoksen sosiaaliohjaus puuttuu tässä kokonaan.
Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet, s. 16:
yleinen asiakasohjaus ja neuvonta sekä palveluohjaus organisoidaan muusta palvelutuotannosta erilliseksi toiminnaksi….
->tässä mallissa vaarana on se, että tiivis yhteys palveluihin häviää, miten ohjaat asiakasta oikeisiin palveluihin, jos ohjaus tapahtuu jostain erillisestä yksiköstä
->sama koskee palvelutarpeen arviointia, asiakassuunnitelmien tekoa ja palveluketjujen määrittelyä
Palveluverkon määrittely s. 17:
hoidon ja palvelutarpeen arviointiin perustuva ammattilaisen tapaaminen järjestyy kolmen arkivuorokauden kuluessa
->miten tämä on mahdollista nykyresursseilla?
Integraation varmistaminen s.19
useita eri palveluita tarvitseville asiakkaille nimetään henkilökohtainen vastuuhenkilö
-> millä tehtävänimikkeellä he toimivat? Sosiaalihuoltolain mukaan on jo olemassa omatyöntekijä, tarkoittaako henkilökohtainen vastuuhenkilö jotain muuta?
Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen näkökulmasta palvelujärjestelmä pirstoutuu niin hajanaiseksi, että tässä kappaleessa esitetyt keinot integraation varmistamiseksi ovat riittämättömät, tarvitaan paljon ohjausresursseja ohjaamaan asiakkaita oikeisiin paikkoihin
Yhteistyö ja edunvalvonta s. 19:
->tähän kappaleeseen sopii hyvin tästä puuttuva yhteistyö henkilöstöjärjestöjen kanssa
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut s.71
maakunnan vastuulle kuuluvat sosiaali-ja terveyspalvelut järjestetään osana perhekeskusverkostoja niin että lasten, nuorten ja perheiden palvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden….
->perhekeskustoimintamalli on suunnitelmassa kaiken kaikkiaan hyvin epäselvä, järjestäjä siis edellyttää, että muodostetaan perhekeskusverkostoja, mihin tulevat la-nu-pe-palvelut, toisaalta vielä ei ole sekään selvää, jäävätkö perhekeskukset kuntiin vai tulevatko maakuntaan?
Yhteisenä huomiona sosiaalityöstä ja sosiaaliohjauksesta: sekä lastensuojelun (s.83) että aikuissosiaalityön (s.94) palveluita kuvattaessa sosiaalityö ja sosiaaliohjaus on niputettu yhteen. Ne kannattaa sekä tehtävien erilaisuuden, että selkeyden vuoksi kirjoittaa jatkossa omina kappaleinaan
Lastensuojelun sijaishuolto puuttuu kokonaan suunnitelmasta
Yhteisösosiaalityö s.93 nostetaan selkeästi omana toimintonaan esiin suunnitelmassa. Siihen panostaminen on hieno asia, mutta ketkä sitä tulevat tekemään ja mistä se resursoidaan?
Mihin realiteetteihin tämä yhteisötyön lisäys perustuu, kun ajattelee sosiaalityön asiakaspaineita tällä hetkellä ja suunniteltuja kustannussäästöjä? Painopisteen siirtämien ennaltaehkäisyyn on tärkeää, mutta samalla on kuitenkin pidettävä huoli nykyisistä asiakkaista.
Etsivä sosiaalityö ja sosiaaliohjaus. 95: onko tämä uusi työmuoto, uusi yksikkö? Kaikki sosiaalityöntekijät tekevät kotikäyntejä.
Sote-keskuksen vastaanottopalvelut s. 148: SOTE-keskuksissa on tarkoitus antaa perusterveydenhuollon ja sosiaaliohjauksen palveluja; näissä keskuksissa pitää varmistaa se että hallinnolla on sekä terveys- että sosiaalialan osaajia johtamassa toimintaa.
s. 149: sotekeskusten sosiaaliohjaajat tekevät yhteistyötä aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden jne kanssa. Tähän lisäys: sosiaaliohjaajat tekevät yhteistyötä maakunnan liikelaitoksen sosiaaliohjaajien jne kanssa (sosiaaliohjaajat useissa tapauksissa luontevin yhteistyökumppani).