Suunnitelmassa kuvataan alustavasti keskisuomalaisten asukkaiden palveluiden järjestämistä tulevassa maakunnassa. Suunnitelmat tarkentuvat hoito- ja palveluketjuissa. Huomaatko jotain puuttuvan tai pitäisikö jotain tarkentaa?
Huomaathan, että suunnitelma tarkentuu palvelu- ja hoitoketjuissa, joita julkaistaan sitä mukaa kun ensimmäiset versiot valmistuvat. Voit käydä kurkistamassa tilannetta www-sivuillamme http://www.ks2020.fi/jarjestaminen/. Tarkennuksia suunnitelmaan tehdään edelleen saatujen huomioiden pohjalta.
Perustiedot
Päättynyt: 15.5.2018
Luku 34
PTH
27. huhtikuuta 2018 kello 15.04.05
Terveydenhuollossa on potilaita, ei asiakkaita. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista:
a) Potilaalla tarkoitetaan terveyden- ja sairaanhoitopalveluja käyttävää tai muuten niiden kohteena olevaa henkilöä ja
b) terveyden- ja sairaanhoidolla potilaan terveydentilan määrittämiseksi taikka hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, joita suorittavat terveydenhuollon ammattihenkilöt tai joita suoritetaan terveydenhuollon toimintayksikössä.
Terveydenhuollon palveluita tarvitsevat henkilöt ovat siis aina potilaita: eivät pelkästään ne, joilla on todettu jokin sairaus, vaan myös esimerkiksi neuvolassa tai terveystarkastuksessa asioivat. Potilas-sana ei ole halventava tai alentava, vaan se kiteyttää ikiaikaisen, luottamuksellisen suhteen, joka terveyden- tai sairaanhoitoa tarvitsevan henkilön ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä vallitsee, sekä osaltaan turvaa ensin mainitun ainutlaatuiset oikeudet ja erityisen aseman. Terveydenhuollossa ei toisaalta koskaan voida sellaisenaan soveltaa klassista asiakas on aina oikeassa -arvomaailmaa.
Kohdassa 34.2.1 kuvataan yleislääketiedettä sairausryhmälähtöisesti, vaikka yleislääketiedettä tarvitaan erityisesti siksi, että se huomioi potilaan ja tämän sosiaalisen viitekehyksen kokonaisuutena toimien myös eräänlaisena tuutorina erikoisalojen ja terveydenhuoltojärjestelmän viidakossa. Yleislääketieteen vaikuttavuutta ei voida määritellä pelkästään diagnoosien tai verikoemarkkereiden perusteella, vaan siihen kuuluvat myös kärsimyksen lievittäminen ja potilaan aito kohtaaminen, joita ei välttämättä koskaan voida esittää numeerisina tuloksina.
Kohdassa 34.2.4 luetellut tutkimukset otsikoidaan kuin potilas voisi tilata niitä itselleen oman mielensä mukaan. Myös itse tutkimusvalikoima on perusterveydenhuoltoa ajatellen tarpeettoman laaja ja omiaan madaltamaan erikoistutkimuksien teettämisen(tarpeettomat kustannukset) kynnystä, mikä puolestaan kyseenalaistaa primaariterveydenhuollon lääkärin kliinisen tutkimuksen ja arvion merkityksen.
Luvun 35 johdannossa kuvataan päivystykselliset palvelut ideaalimaailmassa. Luvussa ei kuitenkaan pohdita sitä, millaisilla toimilla uudistuksen tulisi ehkäistä nykyisen kaltaista tilannetta, jossa päivystykselliset palvelut ruuhkautuvat ei-kiireellisten asioiden vuoksi (esimerkiksi nykyisessä KSKS:n yhteispäivystyksessä suurin osa yöpäivystyksen potilaista on sellaisia, jotka voitaisiin hoitaa seuraavana aamuna tai jopa myöhemmin).