Suunnitelmassa kuvataan alustavasti keskisuomalaisten asukkaiden palveluiden järjestämistä tulevassa maakunnassa. Suunnitelmat tarkentuvat hoito- ja palveluketjuissa. Huomaatko jotain puuttuvan tai pitäisikö jotain tarkentaa?
Huomaathan, että suunnitelma tarkentuu palvelu- ja hoitoketjuissa, joita julkaistaan sitä mukaa kun ensimmäiset versiot valmistuvat. Voit käydä kurkistamassa tilannetta www-sivuillamme http://www.ks2020.fi/jarjestaminen/. Tarkennuksia suunnitelmaan tehdään edelleen saatujen huomioiden pohjalta.
Perustiedot
Päättynyt: 15.5.2018
Mielenterveys -osuus
Ari Lahtinen
3. toukokuuta 2018 kello 14.33.03
Alkuun positiivisia huomioita.
Mielenterveystyön ja -palvelujen lähtökohtiin, perusteisiin on kirjattu monia hyviä asioita: painopiste terveyden edistämisessä, korostetaan lähipalvelujen roolia - palvelujen hyvää integraatiota/ yhteistyötarvetta, matalaa kynnystä sote-palveluihin (lähetteettömyys), saatavuutta, oikea-aikaisuutta, jne. Kaiken kaikkiaan perustaa, jonka varaan hyvät palvelut, palvelukulttuuri voisivat rakentua, jess!
Sitten "tästä pitää olla huolissaan" -osuus.
Suurin ja merkittävin puute - muutos verrattuna nykyiseen käytäntöön - koskee psykiatripalvelun saatavuutta. Järjestämissuunnitelmaan on kirjattu, että "sote-keskuksilla on käytössään mahdollisuus psykiatrin konsultaatioon".
Kirjaus on ensinnäkin niin epäselvästi muotoiltu, että se voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. Ja toiseksi: näin kirjattuna palvelu on mitoitettu täysin riittämättömästi.
Tällä hetkellä "olemassa olevissa sote-keskuksissa" (esim. Jkl:n ulkopuoliset terveyskeskusalueet) on tavalla tai toisella (psykiatrin virka, ostopalveluna - joko koko- tai osa-aikaisesti) järjestetty niin, että psykiatrin palvelut ovat läsnä "kasvokkaisena palveluna paikan päällä".
Näin tulee olla jatkossakin. Ei välttämättä "virkarakenteena", kokoaikaisesti, mutta kuitenkin niin, että psykiatripalvelu on kansalaisten saatavana "paikan päällä". Ellei näin ole, paikallisen sote-työryhmän toiminnan edellytykset kaventuvat olemattomiin, kansalaisille suunnatut palvelut jäävät räikeän vaillinaisiksi - kuin tuoli, jossa on kolme ... no sanotaan kaksi jalkaa.
Sitä paitsi - tästä tulisi kärsimään koko terveyspalvelujärjestelmä. Ja huono palvelu kostautuisi merkittävinä lisäkustannuksina inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan!
Kirjausta pitää siis muuttaa niin, että siinä turvataan psykiatripalvelu osana muuta sote-työryhmän toimintaa, riittävänä, kasvokkaisena, paikan päällä tapahtuvana. Muutoin koko mielenterveyspalvelujen rakennelma sortuu.
Toinen huomio koskee liikkuvia palveluja. Itse näkisin perusteltuna, että tehostettu kotihoito liitettäisiin sote-keskuksen moniammatillisen tiimin virkarakenteeseen S– ei erikseen hankittavana, irrallisena ”asiakassetelipalveluna”.
Työryhmän osana voidaan turvata jatkuvuutta, yhteistyötä, jne., toimintaperiaatteita, jotka kuuluvat luonnostaan psykiatrisen kotihoidon keskeisiin lähtökohtiin.
Myös maakunnallisia psykiatrisia erikoisosaamispalveluja koskevat luonnehdinnat jäävät järjestämissuunnitelmassa kovin epämääräisiksi, puutteellisiksi. Kuinka palvelujen ajatellaan toimivan, miten ne tekevät yhteistyötä sote-keskusten kanssa. Mikä on psykiatrinen hoitokeskus ja miten se toimii? Vähän vaiheessa …
Kokemusasiantuntijoista, heidän roolistaan, panoksestaan oli järjestämissuunnitelmassa hyvin vähän. Unohdettu?
Entä kuka ottaa vastuuta sektorin kehittämistyöstä, koulutuksesta?
Kaiken kaikkiaan mt-palveluja koskeva osuus on kovin sekavasti laadittu (rakenteellisesti ja sisällöllisesti sekava), sisällöllisesti puutteellinen, keskeneräinen.