Suunnitelmassa kuvataan alustavasti keskisuomalaisten asukkaiden palveluiden järjestämistä tulevassa maakunnassa. Suunnitelmat tarkentuvat hoito- ja palveluketjuissa. Huomaatko jotain puuttuvan tai pitäisikö jotain tarkentaa?
Huomaathan, että suunnitelma tarkentuu palvelu- ja hoitoketjuissa, joita julkaistaan sitä mukaa kun ensimmäiset versiot valmistuvat. Voit käydä kurkistamassa tilannetta www-sivuillamme http://www.ks2020.fi/jarjestaminen/. Tarkennuksia suunnitelmaan tehdään edelleen saatujen huomioiden pohjalta.
Perustiedot
Päättynyt: 15.5.2018
Mielenterveyspalveluista
Terapa/Saarikka
14. toukokuuta 2018 kello 6.15.10
Ohessa ajatuksia, joita järjestämissuunnitelma herätti työryhmässämme. Olemme Saarikan terapiapalvelun työntekijöitä (tk-psykologit, perheneuvolan psykologit, puheterapeutit, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä)
Yleistä kommentointia järjestämissuunnitelmasta
- Järjestämissuunnitelmassa on määritelty paikoin hyvinkin tarkasti yksittäisiä palvelukokonaisuuksia, mutta osa palveluista on hyvin ympäripyöreästi mainittu tai ei välttämättä ollenkaan. Esimerkiksi sosiaalipuolen palvelut on hyvin laajasti määriteltyjä, mutta terveyskeskuspsykologia ei mainita yhdessäkään kohdassa eikä moniammatillista yhteistyön toteuttamista yksilöidä millään tavalla (terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti, fysioterapeutti)
- kansanterveystyön vuosikymmenien aikana kehittyneitä tehokkaita toimintamalleja (esimerkiksi neuvolan moniammatillinen toimintamalli) ei saa romuttaa
- lasten palvelut suppeasti kuvattu, sosiaalihuoltoa lukuun ottamatta
Kappale 25 lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- lasten kuntoutustyöryhmätoiminnasta ei ole lainkaan mainintaa suunnitelmassa. Tällä hetkellä sen toiminta on muodostunut tärkeäksi sillaksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille ja lisäksi moniammatillisen kuntoutuksen tarpeen arvioinnin välineeksi. Kuntoutustyöryhmä on lailla velvoitettua toimintaa.
- Perhekeskusmallin toteuttaminen on kuntien vastuulla. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat uudessa maakuntauudistuksessa maakunnan vastuulla. Miten yhteistyö eri toimijoiden kanssa onnistuu ja miten taataan yhdenvertaisuus? Haja-asutusalueella kolmannen sektorin palvelut ovat paljon niukempia. Yhteisten rajapintojen muodostamisessa isona esteenä on tietosuoja-asiat ja kolmannella sektorilla (järjestöt ym) ei ole virallista järjestämisvastuuta. Yhteistyö on sopimusasia, ei määräysasia.
Kappale 25.3
- neuvolapalveluissa moniammatillista yhteistyötä on myös yhteistyö esim. tk-psykologin, puheterapeutin, toimintaterapeutin ja fysioterapeutin kanssa. Tekstissä ei näy lainkaan, kuinka peruspalveluissa toimivien erityistyöntekijöiden työ kuuluu kiinteästi osaksi neuvolapalveluiden kokonaisuutta.
- Syrjäseuduilla pitkät välimatkat vaatisivat yhdenvertaisuuden vuoksi sitä, että perusterveydenhuollon erityistyöntekijöiden työ tapahtuu myös kotikäynteinä/päiväkotikäynteinä/lähiterveysasemakäynteinä.
- Kun korostetaan varhaisen tuen malleja ja varhaisen puuttumisen tärkeyttä, vastuu kuuluu moniammatilliselle työryhmälle terveydenhoitajan ja lääkärin tukena. Varhainen arviointi ja kuntoutus (puhe-, fysio-, toimintaterapia, psykologi) sekä suositus päivähoidon aloittamisesta kehityksen tueksi kuuluu myös tälle samalle moniammatilliselle tiimille. Tämän tiimin olemassaolo ei tule esille järjestämissuunnitelmassa.
- sosiaalipalveluihin kuuluu sosiaaliohjauksen ja perhetyön lisäksi myös perheneuvolatoiminta, mikä on neuvolan kannalta keskeinen yhteistyötaho.
Kappale 25.5.
- ammattikorkeakouluopiskelijat ja kansanopiston ei-ammatillista koulutusta suorittavat opiskelijat kuuluvat lain mukaan perusterveydenhuollon vastuulle eivätkä ole opiskeluhuoltolain piiriin kuuluvia opiskelijoita. Käytännössä siis kyseiset opiskelijat eivät kuulu koulupsykologin vastuulle. Kuka perusterveydenhuollon psykologi ottaa vastuulleen nämä opiskelijat jatkossa? Esim. Saarijärven Biokampus sekä Karstulan kansanopisto.
33.1 lääkinnällinen kuntoutus
- jako suppeaan ja laajempaan moniammatilliseen arviointiin pitäisi tehdä asiakkaiden tarpeiden mukaan, ei toteuttajan ammattikoulutuksen perusteella
- Kaikki mainitut ammattikuvat arvioivat ja kuntouttavat sekä tavanomaisia että vaativampia asiakkaita. Kaikki asiakkaat eivät myöskään tarvitse esimerkiksi fysioterapeutin arviota. Näkemys tässä kappaleessa selvästi enemmän aikuisten kuin lasten näkökulmasta (vrt. tavoitteena varhainen tuki).
33.6. kuntoutus osastoilla
- ”Lähisairaalan kuntoutusosastolla on yleislääkärin kierto päivittäin. Kuntoutusosastolla toteutetaan kuntoutusta edistävää hoitotyötä. Jokaisella potilaalla on päivittäin fysioterapiaa, mahdollisuus toimintaterapeutin tekemään arviointiin ja kuntoutukseen, puheterapeutin konsultaatioon sekä apuvälinetarpeen arviointiin.”. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse päivittäistä fysioterapiaa, puheterapeutti tekee osastolla arviointeja ja toteuttaa kuntoutusta, eikä pelkästään vain konsultoi.