Palveluiden suunnittelu

Yleisiä huomioita

Lasten kuntoutukseen eli toimintakyvyn ja kehityksen tukemiseen sekä eri terapioihin liittyvä osuus on järjestämissuunnitelmassa vielä hyvin vähäinen ja vaikeaselkoisesti kirjattu, minkä vuoksi kokonaiskuvan hahmottaminen on haasteellista. Lisäksi useat yleiset kuntoutukseen liittyvät tekstiosiot on kirjoitettu selkeästi aikuisneurologisen tai työkykykuntoutuksen näkökulmasta. Lasten ja perheiden näkökulma jää vähäiseksi. Kommenttimme kohdistuvat pääosin kappaleeseen 33 Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. Lisäksi oleellisesti tähän liittyvää sisältöä on mm. kappaleissa 25 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, 30 Erikoissairaanhoidon palvelut sekä 34 Sosiaali- ja terveyskeskuspalvelut.

25 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lasten ja perheiden varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa neuvolapalvelut ovat keskeisessä asemassa. On hyvä, että järjestämissuunnitelmassa neuvolapalveluiden tuottajana on ei-valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottava maakunnan liikelaitos. Tämä on tärkeää säilyttää suunnitelmassa näin eikä käyttää jatkossakaan valinnanvapauslain mahdollistamaa oikeutta siirtää neuvolapalveluita asiakassetelituottajille.

Neuvolat toimivat tällä hetkellä tiiviissä yhteistyössä lasten kuntoutuksen ammattilaisten kanssa, mukaan lukien lasten toimintaterapiapalvelut niillä paikkakunnilla, joilla ko. palveluita on saatavilla. Yhteistyötä olisi hyödyllistä tiivistää edelleen mm. koko perheen hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukemisen osalta. Jatkossa lasten toimintaterapiapalveluita on järjestämistä ohjaavien yleisten tavoitteiden mukaisesti tarjottava tasavertaisesti kaikille maakunnan lapsiperheille kotikunnasta riippumatta. Parhaiten tämä palveluiden koordinointi toteutuu siten, että toimintaterapiapalveluiden tuottajana toimii maakunnan liikelaitos. Panostus perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tukitoimiin, joihin lasten toimintaterapiakin lukeutuu, on pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta. Ehdotamme toimintaterapeuttien osaamisen hyödyntämistä jatkossa laajemmin neuvolassa tapahtuvan kehitysseurannan lisäksi vanhempainryhmien ja ohjauksen toteuttamisessa sekä päivähoidossa ja koulussa varhaisen tuen järjestämisessä.

30 Erikoissairaanhoidon palvelut

Palvelukuvauksessa erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan mm. sairaalassa annettavaa erikoislääkärien tekemää ja erikoislääkärijohtoista tutkimusta ja hoitoa. Sairaanhoitopiirin strategianmukainen perustehtävä on antaa luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta, jotka lähtevät potilaan tarpeesta.

Ehdotus: järjestämissuunnitelman tekstiin lisätään näkyviin myös kuntoutus (”…tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta.”)

33.1 Kuntoutustarpeen arvio ja ohjaus

Järjestämissuunnitelmaan on kirjattu, että suppea moniammatillinen arviointi – sisältäen fysioterapeutin ja/tai toimintaterapeutin arvion – toteutetaan sote-keskuksessa. Laajempi moniammatillinen kuntoutusarvio sisältää lisäksi esim. puheterapeutin arvion, jolloin vastuu siirtyy maakunnan liikelaitokselle. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa lasta ja perhettä nimenomaan siirrellään ”luukulta” toiselle, kun tuleekin tarve laajemmalle moniammatilliselle yhteistyölle. Neuropsykologeja maakunnassa on hyvin vähän. Kehitystasoarviointeja tekee ja kuntoutustarpeen arviointiin osallistuu usein psykologi, mikä on hyvä ottaa huomioon ja lisätä suunnitelmaan tässä kohdassa.

Ehdotus: Järjestämissuunnitelmassa määritellään tarkemmin, että lasten ja nuorten moniammatilliset kuntoutusarviot toteuttaa ei-valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita tuottava maakunnan liikelaitos. Palvelu voidaan toteuttaa lähipalveluna esimerkiksi sote-keskuksen tai perhekeskuksen yhteydessä.

Järjestämissuunnitelmaan kirjattu potilaan ja asiakkaan toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin vaatimus jokaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutapahtumassa on käytännössä mahdoton. Toimintakyvyn haasteet on tärkeä tunnistaa myös muissa kuin kuntoutuksen palveluissa ja ohjata asiakas tarvittaessa oikeaan paikkaan. Kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutapahtumissa ei kuitenkaan voida arvioida ja päättää sitä, tarvitseeko asiakas kuntoutusta vai ei. Kuntoutustarpeen arvioi ja suunnitelman tekee aina kuntoutuksen ammattilainen yhdessä asiakkaan (ja läheisten) kanssa. (Ks. esim. Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry:n asiantuntijalausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/ajankohtaista/valinnanvapaus/ ja Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa – Arvioinnin lähtökohdat ja suositukset http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/jasenille/jasenpalvelut/ammatillinen-materiaali/ )

Ehdotus: Järjestämissuunnitelmaan kirjataan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutapahtumissa asiakkaan/potilaan toimintakykyyn ja mahdolliseen kuntoutustarpeeseen kiinnitetään huomiota ja tarvittaessa hänet ohjataan kuntoutuksen ammattilaisen toteuttamaan tarkempaan arviointiin.

33.2 Koti-/avokuntoutus lapsille ja nuorille

Palvelukuvauksessa avoterapiat on kirjattu tapahtuvan kotikäynteinä tai yksilö-/ryhmäterapiakäynteinä terapeutin vastaanotolla tai hoitolaitoksessa.

Ehdotus: lisäys tekstiin terapian toteuttamisesta lapsen/nuoren arkiympäristössä eli päiväkodissa/koulussa tai esim. harrastuspaikoissa. Oleellista on, että terapia toteutuu asiakkaan tavoitteisiin nähden tarkoituksenmukaisessa paikassa.

Järjestämissuunnitelmassa eri terapiamuodot on eroteltu ns. tavanomaisiin ja vaativampiin. Terapiaa toteuttava ammattiryhmä ei sinänsä tee terapiasta vaativaa, vaan se syntyy muista tekijöistä, kuten esimerkiksi asiakasryhmän/asiakkaan tarpeista ja palveluntuottajan osaamiseen kohdistuvista vaatimuksista. Järjestämissuunnitelman tulee lähteä asiakkaiden palveluntarpeesta maakunnan alueella ja esimerkiksi puheterapian osalta tarve on laajempi kuin nykyinen palveluntarjonta. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus puolen tunnin tai tunnin matkan päässä asiakkaiden kotoa viittaa myös siihen, että terapioiden oletetaan toteutuvan vastaanottokäynteinä. Tämä ei läheskään aina ole toimiva ja tarpeenmukainen ratkaisu.

Palveluiden tuottamisen osalta asiakasseteli on toimiva ratkaisu pitempikestoisten terapiajaksojen kohdalla ja mahdollistaa valinnanvapauden silloin, kun todellisia vaihtoehtoja on tarjolla. Perheet tarvitsevat valinnan tekemiseksi luotettavaa tietoa palveluntuottajista ja kuntoutuksen ammattilaisen tukea mm. ammattilaisten erityisosaamisen huomioimisen suhteen. Tämä ohjausvastuu on kuntoutussuunnitelman tehneellä taholla eli maakunnan liikelaitoksella.

Ehdotus: Maakunnan liikelaitoksen tuottama (ei valinnanvapauden piirissä oleva) lasten toimintaterapiapalvelu sisältää mm. yhteistyön perhekeskusverkostossa, lasten kuntoutustarpeen arvion ja seurannan sekä ohjauksellisen työskentelyn perheiden kanssa. Pitempikestoinen kuntoutus ja toimintaterapiajaksot toteutetaan asiakassetelillä.

Kuntoutuksen ja terapioiden toteuttamisen ja seurannan sisältö on määriteltävä tarkemmin palveluiden tuotannon suunnittelun yhteydessä. Samaten on kirjattava yhtenäiset kuntoutusarvion sisällöt ja toteuttamistavat sekä yleiset linjaukset yksilöllisten kuntoutuspäätösten tueksi. Kuntoutussuunnitelma perustuu aina asiakkaan/potilaan yksilölliseen tilanteeseen ja yksilölliseen harkintaan asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyössä.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lasten toimintaterapian kehittämishankkeessa syksyllä 2017 on valmisteltu ja kirjattu yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa yhteisiä alueellisia hyviä käytäntöjä toimintaterapia-arviointien ja terapiasuositusten sekä toimintaterapian toteuttamiseen. Tähän mennessä tehty työ on käytettävissä jatkossa palveluiden tuottamisen tarkempaan suunnitteluun ja määrittelyyn.


Anu Halonen, Kati Lassila, Katri Kainulainen, Minna Kokko, Hanna Muotka
Lasten toimintaterapia
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri