Keskustelu: Yläkouluselvitys 2018

Eikö toisaalta Jaana Tarkkonen, opettaja, tuonut esille sen, että jo nyt kaikki opettajat opettavat sekä alakoulua ja yläkoulua? Ja että jos Tervon yläkoulun aineopettajien tarve häviää, myös sillä on pedagoginen vaikutus alaluokan opetukseen?

Etäopetuksessa on ryhmätilanteissa peruskoulussa aina opettaja tai ohjaaja luokassa.

Onkohan pakkokin opettaa sekaisin jos ei tunteja muutoin tule nytkään riittävästi aineen opettajille? Taulukon mukaan koulussa on kolme luokanopettajaa vaikka ala-asteen luokkia on kuusi. Miksi näin? Eikö olisi pedagogisesti laadukkaampaa että jokaisella luokalla on oma luokanopettaja eikä aineenopettaja vai onko aineen opettaja jotenkin pätevämpi luokanopettaja? Ja onko tässä järjestelyssä ajateltu oppilaan, opettajan vai kunnan parasta?

Hyviä kysymyksiä. Tosi iso yhdysluokka tulee esimerkiksi, jos eskat (17) yhdistetään nykyisiin ykkösiin (13). Voisi olla jopa pikemminkin väljentämisen paikka?

Kovin suurelta ryhmältä kuulostaa vaikka onhan tuonne vielä vuosia aikaa jolloin saattaa olla muuttoliikettä suuntaan jos toiseen sekä oppilasmäärä voi elää paljonkin. Melkoisia supertaitajia täytyny olla ne opettajat jotka aikoinaan ovat opettaneet esim. 3-6 yhdysluokkia. Jos yläluokkalaisia ollaan siirtämässä naapurikuntiin niin ne järjestänee ryhmätkin haluamallaan tavalla eikä siinä liene kotikunnalla juurikaan nokan koputtamista.

Tulee väistämättä mieleen, että opetusta ajatellaan usein rahakysymyksenä et paljonko budjetissa on varaa. Ei voida tehdä sitä ja tätä. Miksei tätä ei jatkossa voisi ajatella samankaltaisena investointina joita kunta muutoinkin koko ajan tekee? Tuskin niissä käytetty raha on aina tuottanut toivottua tulosta tai sitä haaskataan muutoin "turhuuteen". Repäisee ja satsaa kerrankin oikein kunnolla ja näkyvästi opetukseen "Koti/koulu rannalla -tyyppisesti", joka ehkä oikeasti houkuttelisi uusia nuoria rakentajia, asukkaita, opettajia ja niitä oppilaita. Käsitin myös, että samassa yhteydessä on tarkoitus aloittaa uuden koulun suunnittelu? Tuossa samassa rytinässä saattaisi saada nippukaupalla myönteistä julkisuuskuvaa muutoksen pioneerina varsinkin jos kuntien palveluntuotanto on jatkossa supistumassa pääosin vain koulutoimeen niin eikö paukut pitäisi laittaa opetukseen? Digijutut vaatii varmaan jokatapauksessa jatkuvaa investointia ja suunnitelmallisuutta mitä ja miten? Mutta summarummi, helppoa tässä huudella kun ei tarvitse tehdä päätöksiä eikä varsinkaan käytännön toteutusta.

T. PL

Komppaan Pekka sinua täysin. Minusta tässä on kyse nimenomaan arvovalinnasta, jota valtuutetut ovat tekemässä. Ehkä olisikin hyvä myös olla yhteyksissä valtuutettuun, jota on valtuustoon äänestänyt? Investointi lähipalveluun koulun osalta on minustakin täysin rinnastettavissa mihin tahansa muuhun investointiin: ja sillä on suuri markkinointiviestinnällinen merkitys, että haluamme taistella oman koulun puolesta.

Vaikka viralliset tilastot taitaa näyttää, että eskan on aloittanut 1 lapsi, joka ei ole syntynyt Tervossa, minä olen jutellut jo ainakin neljän perheen kanssa, joiden eskalainen ei ole syntynyt Tervossa. Se tarkoittaisi sitä, että 25% eskalaisperheistä on muuttanut Tervoon viime vuosina. Joten ihan niihin näytettyihin tilastoihin ja ennusteisiin en jaksa uskoa, tai niiden paikkansapitävyyteen. Minusta esimerkiksi mikään ennuste ei näyttänyt pari vuotta sitten, että eskaa olisi ollut aloittamassa tänä vuonna noin suuri ryhmä.

Joten tilanne voi muuttua myös paremmaksi, vaikka mielellään aina katselemmekin maaseudun kehittymistä niiden mustien lasien läpi.