PALAUTE TEKIJÄNOIKEUSKIRJEITÄ KOSKEVISTA HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ

Ilmiö on todella vastenmielinen ja se koskettaa mahdollisesti jopa 200 000 suomalaista perheineen. On tärkeä ymmärtää, että tämänkaltainen toiminta on maailmanlaajuista ja ei suurimmaksi osaksi liity lainkaan tekijänoikeuksien puolustamiseen.

------------------------------------------------------------------------------------------------
Mikäli toiminnan todellinen luonne on vielä epäselvä, tässä se on pääpiirteittäin:
------------------------------------------------------------------------------------------------
1) Saksalainen valvontafirma havaitsee tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin
levittämisen vertaisverkoissa. Vertaisverkoissa näkyvät ip-osoitteet kaapataan
talteen.

2) Valvontafirma lähestyy pitkän ip-osoitelistan kanssa loukatun teoksen tekijänoikeuksien
omistajaa.

3) Tekijänoikeuksien omistajan ja/tai valvontafirman taustahenkilöiden toimesta lähdetään
viemään asiaa eteenpäin joko suoraan tai (yleensä) jonkin pöytälaatikkofirman kautta.

4) Valvontafirma & oikeuksien omistajat lähestyvät ip-osoitelistan kanssa paikallisia
asianajotoimistoja.

5) Asianajotoimistot lähettävät (Suomessa) markkinaoikeudelle hakemuksen, jonka perusteella
operaattoreita velvoitetaan luovuttamaan yhteystietoja havaittujen ip-osoitteiden perusteella.

6) Markkinaoikeuden päätöksen perusteella operaattorit joutuvat luovuttamaan kyseisten liittymien
omistajien tiedot.

7) Saadut yhteystiedot yhdistetään saksalaisen valvontafirman tietokantaan ja niistä luodaan
lähes vakiomallin mukaan kiristyskirjeitä. Kirjeitä muokataan paikallisen asianajotoimiston tyyliin
ja lain porsaanreikiä hyödyntäväksi.

8) Kirjeitä lähetetään saatujen yhteystietojen perusteella. Kirjeissä pyydetään summaa, joka ei ole
linjassa markkinaoikeuden jo tehtyjen päätösten perusteella. Kuluerittely on tehty hyvin ympäripyöreästi.
Valvontakulut ovat järjettömän suuria, kun ajatellaan toiminnan laajuutta. Kirjeissä uhkaillaan
markkinaoikeuteen haastamisella.

------------------------------------------------------------------------------------------------
Mikä tästä toiminnasta sitten tekee ongelmallista? Tässä muutamia näkökulmia:
------------------------------------------------------------------------------------------------
a) Saksalaisen valvontafirman (Anti-Piracy Management Company (APMC), Guardeley ym.) toiminta on vähintäänkin
hämärää. Firma on jäänyt kiinni mm. keksittyjen asiantuntijoiden lausunnoista. Tästä on varsinkin Yhdysvalloista
paljon näyttöä. Valvontafirma vaihtaa nimeään sitä mukaa kun maa alkaa polttelemaan jalkojen alla. Yhdysvalloissa
eräs asianaja on saanut kiristäjät perääntymään, kun on lähdetty tarkastelemaan näitä taustalla toimivia
henkilöitä. Myös suomalaisen toimittajan Tiina Lundellin yritys haastatella näitä henkilöitä epäonnistui, sillä
valvontafirman vastuuhenkilöt pakoilivat haastattelijaa.

b) Valvontafirman tiedoista ei selviä, kuinka paljon yksittäisestä ip-osoitteesta on teosta saatettu yleisön
saataville. Valvontafirman tiedot perustuvat epämääräiseen "koepalaan", joka käytännössä asettaa samalle
viivalle ne, jotka ovat jakaneet teosta kuukausia ja toisaalta ne jotka ovat jakaneet sekunnin ajan.

c) Usein tekijänoikeuksien verukkeella korvauksia hakevat ns. pöytälaatikkofirmat, joilla ei ole muuta liiketoimintaa
kuin kirjeiden lähettely. Voikin pohtia, että millaista vahinkoa lataamisesta/jakamisesta on yhtiölle, jonka toiminta
perustuu tekijänoikeuksien loukkaamisen perusteella kiristämiseen? Pöytälaatikkofirmoja syntyy kuin sieniä sateella ja
niiden rahaliikenteen seuraaminen on vaikeaa. Tässä herää vahva epäilys esim. veronkierrosta. Tästä syystä myös
paikallisten - tähän kiristystoimintaan liittyvien yhtiöiden rahaliikennettä tulisi tarkastella suurennuslasilla.

d) Kiristyskirjeet lähetetään Internet-liittymän omistajalle. Omistajalla ei välttämättä ole minkäänlaista tietoa
liittymän kaikista käyttäjistä, eikä liittymän omistaja ole vastuussa liittymän käyttäjien tekemistä asioista.
Liittymän omistaja voi asua vaikka ihan eri paikkakunnalla kuin loukkauksen mahdollinen tekijä. Langattomalla
Internet-yhteydellä voi olla esimerkiksi kerrostalossa kymmeniä käyttäjiä, joista liittymän omistaja ei ole edes tietoinen.
Salasanalla suojatun yhteyden voi myös murtaa erilaisin työkaluin. IP-osoite myös vaihtuu usein, eikä sitä ole
välttämättä yhdistetty oikeaan henkilöön. Ip-osoite ei ole yksilöivä henkilötieto. Liittymän omistajalla ei ole
selvitysvelvollisuutta yksityiselle lakifirmalle, vaikka niin kovasti kirjeissä väitetäänkin.

e) Kirjeissä esitetyt summat eivät ole linjassa markkinaoikeuden linjausten kanssa. Kirjeissä esitetyt kuluerittelyt
ovat epätarkkoja. On täysin utopistista väittää, että valvontakuluja kertyy satoja euroja per kirje näin suuren
luokan toiminnassa. Kirjeisiin on lisätty myös mainintoja oikeudenkäynneistä huikeine kuluineen pelotevaikutuksen
lisäämiseksi. Suurten oikeudenkäyntikulujen pelossa monet sortuvat jopa syyttöminä maksamaan pyydetyn sovintosumman.

f) Kirjeet aiheuttavat psyykkistä pahoinvointia suuressa määrässä suomalaisia. Jopa 200 000 suomalaisen yhteystiedot
ovat tällä hetkellä ties missä tietokannassa (todennäköisesti Saksassa) odottamassa sopivaa rahastuskeinoa. Moraali tai
huoli ihmisten yksityisyydestä eivät näitä toimijoita rajoita.

g) Kiristyskirjeillä on hyvin vähän tekemistä tekijänoikeuksien puolustamisen kanssa. Pääasiallinen syy kirjeiden
lähettelyyn on rahavirtojen ohjaaminen rikkaiden lakimiesten ja taustatekijöiden taskuihin. Sopiminen ei näitä
tekijöitä kiinnosta, vai se kuinka paljon kirjeensaajat ovat valmiita maksamaan. Kiristyskirjeiden lähettäjät
olivat mukana luomassa "hyviä käytäntöjä" opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeessa. Näiden toimijoiden
moraalin tuntien ratkaisu on käsittämätön. Kiristyskirjeiden lähettäjät myös eivät juuri välitä näistä suosituksista.
Lakitoimistojen selitykset kiristyskirjeiden vaikutuksesta laittomaan lataamiseen/jakamiseen ovat myös arveluttavia,
koska esimerkiksi vpn-palveluita käyttäviä on paljon.

h) Joitakin tapauksia on edennyt oikeuskäsittelyyn saakka. Näissä erityisesti huolestuttavaa on yksityishenkilön
mahdollisuus saada oikeutta, kun vastassa on yritys. Oikeudenkäyntikulut voivat olla jopa kymmeniä tuhansia euroja,
kun riidellään sadan euron hyvityksestä. Tämä on täysin kestämätön tilanne. Korkeat oikeudenkäyntikulut ovat
rikkaille yrityksille helppo uhkailukeino yksityishenkilöitä vastaan.

------------------------------------------------------------------------------------------------
Mitä tähän tilanteeseen toivotaan?
------------------------------------------------------------------------------------------------
i) Yksityisiltä toimijoilta kielletään tekijänoikeuskirjeiden lähettäminen kokonaan. Tekijänoikeuksien
valvonnan tulisi olla viranomaisten luotettavasti harjoittamaa toimintaa, jossa tekijänoikeudet ovat
oikeasti ensijalla.

ii) Oikeudenkäyntikulujen tulisi olla suhteessa korvaukseen. On täysin järjetöntä, että 100e hyvityksen
vuoksi voi joutua maksamaan kymmenien tuhansien oikeudenkäyntikulut.

iii) Tekijänoikeuskirjeitä lähettäneiden tahojen tilit tarkastetaan. Onko rahaliikenteen osalta toimittu
lain mukaan, onko kierretty veroja?

------------------------------------------------------------------------------------------------
LÄHTEET

APMC:n Internetiin vuotanut esitys:
https://www.scribd.com/document/219537142/APMC

Jopa 200 000 liittymän tiedot luovutettu kiristäjille:
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/ed3c73a5-9239-4383-96e9-02b038b6cea4/316e82be-2aa5-4136-b5b6-90d9fce5a38a/LIITE_20180115115946.pdf

Paljon tietoa luotettavine lähteineen kiristyskirjeilmiöstä:
https://fightcopyrighttrolls.com/

MOT: Leffapiraattien kurinpalautus:
https://yle.fi/aihe/ohjelma/mot-leffapiraattien-kurinpalautus-1042017

Tekijänoikeuskirjeryhmä:
https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM044:00/2017

Skannattuja esimerkkejä kirjeistä eri tahoilta:
http://www.ritvapuolakka.fi/425806078