Kysely kaivostoiminnasta ja kaivoslainsäädännöstä

Puhekupla 117
Keskustelu | Työ- ja elinkeinoministeriö
Keskustelu on päättynyt

Perustiedot

Päättynyt: 31.5.2019

Liitteet

Ilmianna

Katso muut kommentit

Lakia tulkitaan.

Käyttäjän profiilikuva

Kaivospitäjässä
14. maaliskuuta 2019 kello 14.37.30

Suojelualueilla on lain mukaan sallittu tutkimustoiminta. Haluamme tietysti tietää mahdollisimmam paljon tutkittavasta alueesta. Kasvillisuus, linnut, nisäkkäät jne. Näin opimme alueesta ja voimme paremmin varautua mahdollisiin uhkiin alueen säilyttämiseksi, kuten olemme suojelualuetta perustaessamme sopineet.
Suojelu kattaa nimenomaisesti suojelemisen taloudelliselta hyödyntämiseltä, siis ihmistoiminnalta joka voi heikentää tai jopa tuhota alueen suojeluarvot, kuten esimerkiksi kaivostoiminta tekee. Lakia tulkitaan siten, että koska tutkimustoiminta on sallittua suojelualueella, se mahdollistaa myös kaivosyhtiöiden massiiviset syväkairaukset esimerkiksi natura alueilla.
Kaivostoiminta ei ole pelkkää kaivamista, vaan se alkaa aina etsinnästä ja malmioiden tutkimisesta kairaamalla maaperää. Näin ollen malmioiden kartoittaminen ei olekaan tutkimustoimintaa jota suojelulaissa tarkoitetaan, vaan se on jo kaivostoimintaa. Näin ollen maassamme sallitaan kaivostoiminta natura alueella, eikä voida enää laskea naturaa suojelluksi alueeksi niinkuin se on alkujaan sovittu ja lailla sinetöity. Menettely on lain hengen vastainen.

Myös tukes luvittajana on vähintäänkin hämmentävä. Varaukset hyväksytään lähes poikkeuksetta. Kaikki lupapäätökset eivät ole harkittuja eivätkä aina edes laillisia. Päätöksiä on palautettu oikeuden päätöksillä tukesiin toistuvasti. Tukesin puolueettomuus viranomaisena on todettu olevan vailla näyttöä puolueettomuudesta.

Pitäjässämme yksi kyläalue on varattu. Kaikkine taloineen ja peltoineen melko tarkasti koko kylän asuttu ja viljelty alue. Onko siis niin, että kaivosyhtiöiden oikeus mineraaleihin on niin vahva, että tällainenkin varaus menee läpi ja saa luvan? Onko oikeasti niin, että lähtökohtaisesti kylän ihmiset joutuisivat jättämään asuinkettänsä kaivosyhtiöille huolimatta siitä, että he ovat jo sukupolvien ajan asuttaneet kyläänsä? Ainakin tukes näyttäisi olevan kyläläisiä vastaan koska on tällaisen luvittanut.

Edellämainitun kylän tapaukseen liittyen kysyin tukesilta kokouksessa selitystä miksi noin järkyttävä uhka on sälytetty ihmisten harteille. Yksi kyläläinenkin oli paikalla siitä kylästä. Hän ei edes tiennyt koko luvasta. No nyt tietää koko kylä. Onko nyt siis niin että yhtenä aamuna kaivosyhtiön porauskoneet alkavat jyllätä jonkun asukkaan porraspielessä? Ja jos portaat on tiellä, niin ne siirretään pois. Vastaus kyselyyni tuli tukesin kaivospuolen johtajalta: " Laki velvoittaa meitä myöntämään luvan vaikka varaus tulisi Helsinkiin keskelle senaatintoria". Minun on vaikea uskoa sen pitävän paikkaansa. Jos pitää niin on kyllä korjattava tuo kohta.

Olen ymmärtänyt, että jo pelkkä varaus vie alueen prosessiin jossa varaajan oikeuksia on vaikea ellei mahdoton kumota. Kaivoslaki on liian vahva. Se ohittaa kaikki muut ja näiden muiden oikeudet. Eipä arvanneet Petkulan kylän asukkaat, että luovuttaessaan maansa mitättömään hintaan naturaan he luovuttavat samalla pois jalkojensa alta jättimäisen omaisuuden. Nyt nuolevat katkerana näppejään, koska eihän se natura olutkaan suojassa kaivosyhtiöltä.










Ilmianna |
Käyttäjän profiilikuva

Huhupuheet ja keksityt faktat
15. maaliskuuta 2019 kello 7.59.57

On varsin surullista että alaan liittyvää keskustelua hallitsee liuta tehokkaasti levitettyjä huhupuheita ja itse keksittyjä faktoja, esimerkkinä nimimerkki '' kaivospitäjässä''.
Esiintymien kairaaminen tutkimusvaiheessa ei ole kaivostoimintaa, syvemmällä kallioperässä olevaa esiintymää ei voida tutkia millään muulla tavoin kuin syväkairaamalla. On ilmiselvää että tutkimusvaiheen toimenpiteitä koskee erilainen säätely kuin kaivostoimintaa, koska ympäristövaikutukset ovat hyvin vähäiset, eikä esiintymä useimmiten etene kaivosvaiheeseen asti.
Natura 2000 alueiden suojeluperiaatteet on valitettavasti ymmärretty niin tavallisten suomaisten kuin viranomaistenkin taholta väärin.

Seuraavassa ote ympäristöministeriön julkaisusta Vaikutusten arviointia Natura-alueilla koskevia ohjeita;
'' Yleisen edun harkinnassa on selvää, että vain yksityiseen elinkeinoelämään liittyvä etu tai edes mikä tahansa yleinen etu ei voi tulla kyseeseen. Edellytyksenä on, että se on luonteeltaan erittäin tärkeä ja pakottava. Edun tulee olla pitkävaikutteinen, ei esim. lyhytvaikutteinen taloudellinen intressi. Kyseeseen voivat tulla yhteiskunnan toiminnoille välttämättömät hankkeet, tärkeät liikenneväylät, voimalinjat, kaivokset, kaasuputket tms. Kynnys poikkeamiseen on siten varsin korkea. Kotimaisia oikeustapauksia ei aiheesta vielä ole.''

Lisäksi ote VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON
TARKASTUSKERTOMUS 140/2007: Natura 2000 -verkoston valmistelu;
'' Tarkastuksessa tuli esiin, että Natura 2000 -verkoston valmistelu oli Suomessa lähtökohdiltaan useammalla tavalla haasteellista. Etenkin direktiiveissä osoitettu aikataulu oli erittäin kireä, mikä merkitsi kiivasta työtahtia luonnonsuojeluhallinnossa. Lisäksi Natura perustuu erilaiseen luonnontieteelliseen ajatteluun kuin Suomessa oli totuttu. Suomalaisessa suojelutraditiossa arvokas kohde rajataan ja sen sisällä ei saa tehdä juuri mitään. Natura-verkoston lähtökohtana eivät ole sinänsä alueen rajat, vaan luontoarvojen säilyttäminen. Tällöin mahdolliset alueiden käytön rajoitukset voivat ulottua
alueen ulkopuolellekin, mutta toisaalta toiminta voi olla sallittua alueen sisällä. Naturan edustaman joustavan ja tapauskohtaisen suojeluajattelun sisäistäminen vei luonnonsuojeluhallinnossakin aikansa.''

Mitä tulee malminetsintään senaatintorilla, seuraavassa lyhyt ote kaivoslainsäädännöstä; ''Etsintätyö:
Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (etsintätyö).

Etsintätyötä ei saa maan pinnalla tehdä:

1),,, 2) ,,, 3) ,,,

4) yleisessä käytössä olevalla liikenne- ja kulkuväylällä;,,, ''

Ilmianna |
Käyttäjän profiilikuva

Pöyristynyt
19. maaliskuuta 2019 kello 13.38.11

Huhupuheet ja keksityt faktat kirjoitti:

On varsin surullista että alaan liittyvää keskustelua hallitsee liuta tehokkaasti levitettyjä huhupuheita ja itse keksittyjä faktoja, esimerkkinä nimimerkki '' kaivospitäjässä''.
Esiintymien kairaaminen tutkimusvaiheessa ei ole kaivostoimintaa, syvemmällä kallioperässä olevaa esiintymää ei voida tutkia millään muulla tavoin kuin syväkairaamalla. On ilmiselvää että tutkimusvaiheen toimenpiteitä koskee erilainen säätely kuin kaivostoimintaa, koska ympäristövaikutukset ovat hyvin vähäiset, eikä esiintymä useimmiten etene kaivosvaiheeseen asti.
Natura 2000 alueiden suojeluperiaatteet on valitettavasti ymmärretty niin tavallisten suomaisten kuin viranomaistenkin taholta väärin.

Seuraavassa ote ympäristöministeriön julkaisusta Vaikutusten arviointia Natura-alueilla koskevia ohjeita;
'' Yleisen edun harkinnassa on selvää, että vain yksityiseen elinkeinoelämään liittyvä etu tai edes mikä tahansa yleinen etu ei voi tulla kyseeseen. Edellytyksenä on, että se on luonteeltaan erittäin tärkeä ja pakottava. Edun tulee olla pitkävaikutteinen, ei esim. lyhytvaikutteinen taloudellinen intressi. Kyseeseen voivat tulla yhteiskunnan toiminnoille välttämättömät hankkeet, tärkeät liikenneväylät, voimalinjat, kaivokset, kaasuputket tms. Kynnys poikkeamiseen on siten varsin korkea. Kotimaisia oikeustapauksia ei aiheesta vielä ole.''

Lisäksi ote VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON
TARKASTUSKERTOMUS 140/2007: Natura 2000 -verkoston valmistelu;
'' Tarkastuksessa tuli esiin, että Natura 2000 -verkoston valmistelu oli Suomessa lähtökohdiltaan useammalla tavalla haasteellista. Etenkin direktiiveissä osoitettu aikataulu oli erittäin kireä, mikä merkitsi kiivasta työtahtia luonnonsuojeluhallinnossa. Lisäksi Natura perustuu erilaiseen luonnontieteelliseen ajatteluun kuin Suomessa oli totuttu. Suomalaisessa suojelutraditiossa arvokas kohde rajataan ja sen sisällä ei saa tehdä juuri mitään. Natura-verkoston lähtökohtana eivät ole sinänsä alueen rajat, vaan luontoarvojen säilyttäminen. Tällöin mahdolliset alueiden käytön rajoitukset voivat ulottua
alueen ulkopuolellekin, mutta toisaalta toiminta voi olla sallittua alueen sisällä. Naturan edustaman joustavan ja tapauskohtaisen suojeluajattelun sisäistäminen vei luonnonsuojeluhallinnossakin aikansa.''

Mitä tulee malminetsintään senaatintorilla, seuraavassa lyhyt ote kaivoslainsäädännöstä; ''Etsintätyö:
Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (etsintätyö).

Etsintätyötä ei saa maan pinnalla tehdä:

1),,, 2) ,,, 3) ,,,

4) yleisessä käytössä olevalla liikenne- ja kulkuväylällä;,,, ''

"seuraavassa lyhyt ote kaivoslainsäädännöstä; ''Etsintätyö:
Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (etsintätyö)."

Käsittämätöntä! Malminetsinnän edellytyksiä on aihetta merkittävästi tiukentaa. Mm. Osikonmäellä näytteidenotolla on piinattu ainakin yhtä paikallista asukasta vuosikausia aivan asunnon lähellä. Aiheesta löytyy video Youtubesta.

Ilmianna |
Käyttäjän profiilikuva

Niin surullista...
19. maaliskuuta 2019 kello 22.45.22

on tämä ”kaivos ennen kaikkea” -politiikka. Luottamus Tukesiin mennyt täysin ja oikeusprosessitkaan eivät pelaa, kuten tapaus Dragon Mining on osoittanut.

Ilmianna |