Kysely kaivostoiminnasta ja kaivoslainsäädännöstä

Kuusamo on kuuluisa puhtaista vesistään ja yksi koko Suomen tunnetuimmista luontomatkailupitäjistä. Silti kunnan alueella on tuhansia hehtaareita maata varattu tavalla tai toisella kaivosyhtiöiden käyttöön.

Vuonna 2016 kaupunki rajasi kaivokset lähes yksimielisesti yleiskaavassaan matkailun ydinalueen ulkopuolelle. Tämä on ymmärrettävää, sillä kaivoksen avaaminen uraanipitoisella maalla todennäköisesti romauttaisi Kuusamon elinvoimaisen matkailusektorin. Esimerkiksi met­sän­tut­ki­mus­lai­toksen (2014) mukaan lä­hes 70% Kuu­sa­mon mat­kai­li­jois­ta jää to­den­nä­köi­ses­ti tu­le­mat­ta uu­des­taan, jos Kuusamon Juomasuolle avataan kaivos.

Kaikesta huolimatta Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi Kuusamon yleiskaavan lainvoimaisuuden. Kuinka tämä on mahdollista? Kaivoslaki on uusittava pikimmiten ja kunnille annettava yksiselitteinen ja ehdoton veto-oikeus, mitä tulee kaivosten perustamiseen. Tällä hetkellä tilanne on se, että kaivosvaltaaja kävelee surutta lain turvin muiden elinkeinojen, maanomistajien ja kuntien asukkaiden yli.

Kaivoslain pykälät eivät millään lailla auta minimoimaan ympäristövahinkoja. Sen nojalla ei voi myöskään vaatia yhtiöltä parasta mahdollista tekniikkaa tai ra­joit­taa lou­hin­ta­vo­lyy­mia, joka ny­ky­tek­nii­kal­la voi­daan nos­taa sel­lai­siin mit­toi­hin, et­tei va­hin­ko­ris­ki ole hal­lit­ta­vis­sa.

On valitettavaa, että poliittiset päättäjät ja media toistuvasti liioittelevat kaivosten työllisyysvaikutuksia. Toiminta on pitkälti koneellistettua ja automatisoitua, montaa työntekijää ei tarvita. Kuusamon tapauksessa työllistämisvaikutukset jäänevät lähes olemattomiksi, kun ottaa huomioon uraanipitoisella maalla sijaitsevan kaivoksen riskit työntekijöiden terveydelle. Kun minkäännäköistä louhintaveroa ei ole, ta­lou­del­li­set hyö­dyt pää­ty­ne­vät kokonaan si­joit­ta­jil­le.

Kai­vos­ten tiel­tä ei voi pyör­tää ta­kai­sin – toi­min­nan vai­ku­tuk­set ovat pit­kä­kes­toi­sia. Suomen pinta-alasta on varattu tavalla tai toisella kaivosteollisuudelle kuudesosa. Uhkakuvana on, että koko maan vesistöt saastuvat säätelemättömän, villinä riehuvan kaivostoiminnan myötä aina Järvi-Suomea myöten. Eikä tästä jää Suomelle käteen muuta kuin nyljetty maa, iso lasku ja matkailuelinkeinon romahdus.