1. Onko teillä tai edustamallanne taholla kokemuksia tai havaintoja kaivostoimialasta ja erityisesti sitä säätelevän kaivoslain (621/2011) soveltamisesta ja toimivuudesta käytännössä? Millaisissa yhteyksissä kokemukset tai havainnot ovat syntyneet?
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirillä on kokemuksia ja havaintoja mm. Oriveden ja Valkeakosken Kaapelinkulman kultakaivoksen lupaprosessin ja toiminnan ajalta. Olemme tehneet useita kannanottoja kyseisiin hankkeisiin ja olemme seuranneet tiiviisti median uutisointia kaivoksiin liittyen. Viimeisin valitus annettiin aloitteeseen (dnro LSSAVI/3064/2017) Valkeakosken Kaapelinkulman ympäristöluvan uudelleen käsittelemiseksi ja muuttamiseksi Vaasan hallinto-oikeudelle 7.12.2017.
2. Miten arvioisitte kaivoslain ja siinä säänneltyjen menettelyjen asemaa osana lainsäädännön kokonaisuutta? Oletteko havainneet ongelmia tai kehittämistarpeita kaivoslain ja muiden lakien välisissä suhteissa tai työnjaossa? Miten lainsäädäntöä ehkä olisi tältä kannalta kehitettävä?
Kaivoslaki on muihin keskeisiin lakeihin, kuten vesi-, maankäyttö- ja rakennus-, YVA- sekä ympäristönsuojelulakiin nähden liian vahva laki eli sen määräykset menevät/tulkitaan näiden lakien määräysten yli.
3. Millaisia nuo kokemukset ja havainnot ovat? Mitä myönteistä tai kielteistä mielestänne on tullut esiin? Vastaus voidaan laatia myös useampiosaiseksi niin, että eri asiakysymykset käsitellään erikseen. Kokemuksista ja havainnoista voidaan vastaukseen sisällyttää myös mahdollisia faktatietoja.
Kaivostoiminnalle asetetut kynnysarvot esim. louhosmäärien ja valumavesien muodossa ovat liian korkeat. Esimerkiksi Valkeakosken kaivokselta ei edellytetty ympäristovaikutusten arviointia (YVA), koska yhtiö ilmoitti louhosmääräksi hieman kynnysarvoa pienemmän määrän eli 550 000 tonnia. Kaivokselta ei myöskään vaadittu vesilain mukaista lupaa, koska kaivoksen valumavedet (114 000 m3/vuosi) vesistöön alittivat lain mukaisen kynnysarvon. Tulkinnoissa ei otettu huomioon sitä, että kaivosalueen kallioperä sisältää poikkeuksellisen paljon arseenia. Kaivostoiminnalle asetetut vakuudet ovat yleensä aivan liian pienet. Esimerkiksi Valkeakosken kaivoksella ne ovat vain 70 000 euroa. Kynnysarvoja pitää madaltaa tuntuvasti.
Yhtenä ongelmana nostettakoon esiin myös hakemuksen täytäntöönpano ennen valitusten kuulemisia, jolloin arvokkaat kohteet ehditään tuhota ennen asianmukaisia tarkistuksia.
4. Miten kaivoslakia ja erityisesti siinä säänneltyjä menettelyjä ja päätöksentekoa sekä osapuolten asemaa mielestänne tulisi kehittää? Vastaus voidaan laatia myös useampiosaiseksi niin, että eri asiakysymykset käsitellään erillisinä.
Kaivoslakiin pitää sisällyttää louhintamäärään perustuva "kaivosvero", jota kerää ja jonka käyttöä ohjaa valtio. Kaivostoiminnan haitat luonnolle ja ympäristölle ovat keskimäärin niin suuret ja moninaiset, että ympäristövaikutusten arviointi pitäisi olla pääsääntöisesti pakollinen kaivostoiminnalle.
Palautetta
@SLL_Pirkanmaa
18. maaliskuuta 2019 kello 16.17.48
1. Onko teillä tai edustamallanne taholla kokemuksia tai havaintoja kaivostoimialasta ja erityisesti sitä säätelevän kaivoslain (621/2011) soveltamisesta ja toimivuudesta käytännössä? Millaisissa yhteyksissä kokemukset tai havainnot ovat syntyneet?
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirillä on kokemuksia ja havaintoja mm. Oriveden ja Valkeakosken Kaapelinkulman kultakaivoksen lupaprosessin ja toiminnan ajalta. Olemme tehneet useita kannanottoja kyseisiin hankkeisiin ja olemme seuranneet tiiviisti median uutisointia kaivoksiin liittyen. Viimeisin valitus annettiin aloitteeseen (dnro LSSAVI/3064/2017) Valkeakosken Kaapelinkulman ympäristöluvan uudelleen käsittelemiseksi ja muuttamiseksi Vaasan hallinto-oikeudelle 7.12.2017.
2. Miten arvioisitte kaivoslain ja siinä säänneltyjen menettelyjen asemaa osana lainsäädännön kokonaisuutta? Oletteko havainneet ongelmia tai kehittämistarpeita kaivoslain ja muiden lakien välisissä suhteissa tai työnjaossa? Miten lainsäädäntöä ehkä olisi tältä kannalta kehitettävä?
Kaivoslaki on muihin keskeisiin lakeihin, kuten vesi-, maankäyttö- ja rakennus-, YVA- sekä ympäristönsuojelulakiin nähden liian vahva laki eli sen määräykset menevät/tulkitaan näiden lakien määräysten yli.
3. Millaisia nuo kokemukset ja havainnot ovat? Mitä myönteistä tai kielteistä mielestänne on tullut esiin? Vastaus voidaan laatia myös useampiosaiseksi niin, että eri asiakysymykset käsitellään erikseen. Kokemuksista ja havainnoista voidaan vastaukseen sisällyttää myös mahdollisia faktatietoja.
Kaivostoiminnalle asetetut kynnysarvot esim. louhosmäärien ja valumavesien muodossa ovat liian korkeat. Esimerkiksi Valkeakosken kaivokselta ei edellytetty ympäristovaikutusten arviointia (YVA), koska yhtiö ilmoitti louhosmääräksi hieman kynnysarvoa pienemmän määrän eli 550 000 tonnia. Kaivokselta ei myöskään vaadittu vesilain mukaista lupaa, koska kaivoksen valumavedet (114 000 m3/vuosi) vesistöön alittivat lain mukaisen kynnysarvon. Tulkinnoissa ei otettu huomioon sitä, että kaivosalueen kallioperä sisältää poikkeuksellisen paljon arseenia. Kaivostoiminnalle asetetut vakuudet ovat yleensä aivan liian pienet. Esimerkiksi Valkeakosken kaivoksella ne ovat vain 70 000 euroa. Kynnysarvoja pitää madaltaa tuntuvasti.
Yhtenä ongelmana nostettakoon esiin myös hakemuksen täytäntöönpano ennen valitusten kuulemisia, jolloin arvokkaat kohteet ehditään tuhota ennen asianmukaisia tarkistuksia.
4. Miten kaivoslakia ja erityisesti siinä säänneltyjä menettelyjä ja päätöksentekoa sekä osapuolten asemaa mielestänne tulisi kehittää? Vastaus voidaan laatia myös useampiosaiseksi niin, että eri asiakysymykset käsitellään erillisinä.
Kaivoslakiin pitää sisällyttää louhintamäärään perustuva "kaivosvero", jota kerää ja jonka käyttöä ohjaa valtio. Kaivostoiminnan haitat luonnolle ja ympäristölle ovat keskimäärin niin suuret ja moninaiset, että ympäristövaikutusten arviointi pitäisi olla pääsääntöisesti pakollinen kaivostoiminnalle.