- Kotikunnastasi kirjattuja karhuhavaintoja voi selvittää riistahavainnot.fi osoitteesta. Tunnetko kotikuntasi karhutilanteen? Mikä olisi paras tiedonjakokanava?
- Miten karhukannanhoitoa tulisi kehittää?
- Tulisiko karhua esiintyä koko maassa, vai ainoastaan harvaan asutuilla seuduilla?
- Karhukannan arvioinnissa keskeisessä asemassa ovat paikallisten suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamat havainnot karhuista. Tulisiko karhukantatietoa kerätä myös jollain muulla tapaa, miten?
Perustiedot
Päättynyt: 30.6.2016
Kannanhoitoalueet uusiksi
etelänvetelä
5. toukokuuta 2016 kello 4.52.30
Suhteellisen paljon luonnossa liikkuvana tiedän hyvin pitkälle kotikulmieni suurpetojen määrät ja olen tässä viime vuosina oppinut jo tietämään ja aavistamaan niiden liikkeet.
Myöskin ympäryskuntien alueilta tulee aika paljon tietoa kaverien kautta karhu ym suurpetohavainnoista.
Ensiksi haluaisin esittää pienen korjauksen edellisen kannanhoitosuunnitelman aluejakoon.
Eli vakiintunen kannan hoitoalueen rajausta olisi muokattava siten että alueeseen kuuluisi Kainuun riistakeskuksen alue poislukien ph-alue, Pohjois-Karjalan riistakeskuksen alue kokonaisuudessaan, Kaakkois-Suomen riistakeskuksen alue kokonaisuudessaan sekä Etelä-Savon riistakeskuksen alueelta Enonkosken rhy, Heinäveden rhy, Joroisten rhy, Juvan rhy, Kangaslammen rhy, Kerimäen rhy, Punkaharjun rhy, Puumalan rhy, Rantasalmen rhy, Savonlinnan rhy, Savonrannan rhy ja Sulkavan rhy alueet.
Tämä uusi aluejako siksi että karhukanta on kyseisellä alueella vakiintunut ja kestää jopa suuremmankin poistuman mitä esim levittäytymisvyöhykkeelle voidaan lupia myöntää.
Vakiintuneen kannan hoitoalueeella on myös paikoin, pääasiassa Itä-rajan pinnassa, ns tihentymiä joiden alueilla karhukanta kestäisi nykyistä suuremman poistuman.
Poronhoitoalue voitaisiin jakaa myös kolmeen alueeseen, Eteläinen , Itäinen ja Läntinen ph alue. Tällöin kannan suuruutta olisi helpompi säädellä lupamenettelyn keinoin.
Karhujen määrä on mielestäni nykyisellään aika hyvä, pientä määrän lisäystä voisi levittäytymisvyöhykkeelle sekä kehittyvän kannan hoitoalueelle ajatella. Etenkin jos näitä Itäisen-Suomen "ruuhkapaikkoja" saisi hieman väljemmiksi.
Kannan arviontimenetelmiin olisi saatettava haaskakuvausyrittäjille pakolliseksi ilmoittaa Tassussa haaskalla vierailevat surpedot ja niiden määrät. Yksilöinti on kumminkin alan ihmisille aika helppoa ja kuvista voi yksilöt ja niiden määrät vielä varmentaa.
Touhu noilla kuvaushaaskoilla on välillä aika villiä ja vilkasta eikä alueelta kumminkaan havaintoja juurikaan kerry.
Tiedossa on tapauksia esim susien osalta että samalla kuvaushaaskalla käy kaksi laumaa eli pitkälle toistakymmentä yksilöä ja havaintoja ei noista ole kuulemani mukaan ilmoitettu. (Olikohan 9 + 7 näiden laumojen silloiset koot)
Myöskin karhujen osalta on tiedossa tapauksia joissa samalla paikalla käy mm 5-7 aikuista ja pennut 5kpl eikä näistä ole kirjattu havaintoja muualle kuin omaan ja muiden valokuvaajien muistohin.