Ei käyttöoikeutta.

Karhujen metsästys ja valokuvaus

Puhekupla 68
Keskustelu | Suomen riistakeskus
Keskustelu on päättynyt
  • Millä tavoin karhujen metsästystä tulisi kehittää?
  • Luonnossa on sadoittain karhulle tarkoitettuja haaskoja, metsästäjien ja harrastekuvaajien tekemiä. Tulisiko karhujen houkuttelua haaskoilla rajoittaa?
  • Karhujen valokuvaus haaskoilta on liiketaloustoimintaa itärajan läheisyydessä, tulisiko toimintaa kehittää?
  • Haaskat saattavat kerätä pienelle alueelle huomattavasti enemmän karhuja, mitä siellä olisi luontaisesti. Haaskat voivat aiheuttaa maaston kulumista ja hygieniahaittoja. Haaskan perustamiseen tarvitaan nykyisin vain maanomistajan lupa, joten haaskan voi perustaa esimerkiksi lähelle asutusta. Pitäisikö toimintaa säädellä nykyistä enemmän?
  • Onko karhukannan hoito metsästyksellä onnistunut mielestäsi hyvin?

Perustiedot

Päättynyt: 30.6.2016

Liitteet

Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Luontomatkailua tulee kehittää

Käyttäjän profiilikuva

erälle
7. kesäkuuta 2016 kello 0.20.31

Luontomatkailu on maailmanlaajuisesti voimakkaasti kasvava ala. Luontomatkailussa luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluita hyödynnetään kestävästi ja vastuullisesti. Karhujen valokuvaus kuuluu luontomatkailuun. Tässä tilanteessa voittavat molemmat, sekä karhu (joka saa ruokaa) että ihminen (joka saa hienoja valokuvia).

Luontomatkailu tulee kasvattamaan entisestään suosiotaan ja meidän kannattaa olla siinä kasvussa mukana koska Suomessa siihen on erinomaiset mahdollisuudet. Luontomatkailun kasvupotentiaali on lähes loputon!

Karhukannan hoito Suomessa on melko vaihtelevaa. Kun tulee arvio hieman suuremmasta karhukannasta, niin kaatolupia lisätään voimakkaasti, kuten nyt vuonna 2016. Suomen karhukanta voitaisiin helposti kasvattaa yli 2000 yksilöön tasaisella levittäytymisellä, eikä karhuista olisi kenellekään suurempaa haittaa.

Poronhoitoalueelle kaatolupia myönnetään aivan liikaa. Alue käsittää 1/3 Suomen maapinta-alasta ja siellä asukastiheys on todella alhainen. Se olisi parasta seutua suurpedoille, koska kohtaamiset ihmisten kanssa olisivat harvinaisia. Jäkäliköt ja nuoret metsät ovat paikoin todella huonossa kunnossa kun laiduntajien (porot ja hirvet) määrä on suhteettoman suuri ympäristön kantokykyyn nähden. Poronhoitoalue kaipaisi kipeästi petoeläimiä, jotka ovat täysin luonnollinen osa ravintoketjua ja ekosysteemiä. Nyt tämä luonnollinen osa (toisen asteen kuluttajat) puuttuu Lapista paikoin kokonaan.

Ilmianna |