Vastaako rahoitusmalli hankkeen tavoitetta luoda edunsaajille vakaa, ennustettava ja autonominen rahoitus?

Puhekupla 31
Keskustelu | Valtioneuvoston kanslia
Keskustelu on päättynyt

Avoin kysymys: Vastaako rahoitusmalli hankkeen tavoitetta luoda edunsaajille vakaa, ennustettava ja autonominen rahoitus?

Perustiedot

Päättynyt: 8.12.2021

Liitteet

Ei liitteitä
Ilmianna

Katso muut kommentit

Osittain

Käyttäjän profiilikuva

@annerautioretk
7. joulukuuta 2021 kello 12.43.05

Mallissa on elementtejä, joilla voidaan luoda vakautta, mutta siihen sisältyy riskejä. Riskit kohdistuvat rahoituksen tason ja kohdennuksen ennustettavuuteen.



Jos mallissa nro 3 (Liikasen esitys) on tarkoitus erottaa kytkös Veikkaus Oy:n tuottojen ja tuotoilla rahoitettavan toiminnan osalta, ei kytkös tosiasiallisesti esityksen myötä poistu. Ennustettavuutta ja vakautta ajatellaan syntyvän sitomalla avausmääräraha Veikkaus Oy:n tuottoon ja mahdolliseen kompensaatioon. Mitään konkreettisia lukuja mallissa ei kuitenkaan esitetä.



Autonomiaa vahvistaa erityisesti rahoituksen tasoa ja kohdennusta ohjaava parlamentaarinen päätöksentekomekanismi sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen asetuksen muuttaminen laiksi ja siihen kirjattu sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustustoiminnan tarkoitus.

Avustusmäärärahan tason tulee perustua parlamentaariseen pidemmän aikavälin suunnitelmaan (5–8-vuotta).



Järjestöjen autonomiaa tulisi esityksessä vahvistaa siten, että toteutettaisiin/linjattaisiin velvoittavasti selvitettäväksi SOSTEn esitys siitä, että veikkausvoittovaroin rahoitettaville kansalaisjärjestöille perustetaan yhteinen avustuskeskus. Laaja-alainen valtionavustuskeskus perustettaisiin nykyisten Veikkaus Oy:n voittovaroja saavien järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan valtionavustusten valmistelua, jakamista ja seurantaa varten. Järjestötoiminnan avustuskeskus olisi osa oikeusministeriötä (OM) tai valtioneuvoston kansliaa (VNK). Avustuskeskus jakaisi järjestöjen yleisavustukset ja kohdennetut yleisavustukset. Projektirahoitus säilyisi nykyisissä ministeriöissä yhteiskuntapolitiikan välineenä. Avustuskeskuksen toiminta perustuisi uuteen lakiin Järjestötoiminnan avustuskeskuksesta. Toimintaa johtaisi parlamentaarinen johtokunta. Valtio tulouttaisi avustuskeskukselle vuosittaisen indeksiin sidotun määrärahan. Avustusmääräraha jaettaisiin vuosittain laissa määritellyn jakosuhteen perusteella toimialoille (jaostot). Avustuskeskuksen toiminnan piiriin siirtyisivät liikunta-, nuoriso-, taide-, sosiaali- ja terveysalan yhdistykset ja säätiöt. Valmistelua ja päätöksentekoa tukisivat toimialakohtaiset jaostot. SOSTEn esityksen mukainen yhteinen avustuskeskus vähentäisi byrokratiaa avustusten valmistelussa ja mahdollistaisi avustusehtojen tarkoituksenmukaisen yhtenäistämisen järjestöjen autonomian turvaamisen lisäksi. SOSTEn ehdotus voidaan toteuttaa riippumatta rahoituslähteestä.

Ilmianna |