Kävely on terveellinen, turvallinen ja tasa-arvoinen tapa liikkua. Ihmiset kävelevät mielellään alle kilometrin pituiset matkat, mutta kävelyn osuus vähenee nopeasti matkan kasvaessa.
Kävelyn houkuttelevuutta on pyritty lisäämään kehittämällä seudun kevyen liikenteen väylien viihtyisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.
Milloin ja miksi sinä valitset tai voisit valita kävelyn kulkutavaksesi?
Perustiedot
Päättynyt: 14.4.2022
Talvikunnossapito, jalkakäytäväpysäköintiin puuttuminen, kunnollinen erottelu ja melun vähentäminen
Faija
3. huhtikuuta 2022 kello 12.39.09
Olen ollut isä nyt 2 vuotta. Sinä aikana olen saanut havaita esteettömyyden merkityksen aivan eri tavalla kuin nuorena ja terveenä sinkkumiehenä havainnoi. Tampereella talvikunnossapidon taso on aivan surkea lastenvaunujen kanssa liikkuvan näkökulmasta. Voi mennä viikkoja ennen kuin edes keskeiset väylät on aurattu niin, että niissä pystyy vaunujen kanssa liikkumaan. Monesti voi olla 10cm lunta ja traktorinjäljet näkyvät kyllä hangessa, mutta aurattu ei ole. Tänä talvena olen joutunut lyhyttä parin kilometrin matkaa viemään lasta autolla päiväkotiin, kun kävellen tai pyöräkärryssä vieminen on vain täysin mahdotonta surkean talvikunnossapidon vuoksi. Yksityisautoilun lisääminen niiden ihmisten osalta jotka muuten mielellään kävelisivät ei liene tarkoituksenmukaista.
Autojen pysäköintiin/pysähtymiseen kävelytielle pitäisi puuttua nykyistä jyrkemmin. Tampereella tuntuu olevan pinttynyt tapa pysäyttää auto jalkakäytävälle, vaikka se mahtuisi hyvin ajoradan reunaan tai kaksikaistaisella tiellä oikeanpuoleiselle kaistalle. Lastenvaunujen kanssa useinkaan näistä ei mahdu ohi, vaan joutuu väistämään vaunujen kanssa ajoradan puolelle. Vaimoni on muutaman kerran joutunut vaaratilanteeseen, kun vauvan koliikin seurauksena oli niin univelkainen, että havainnointi ei pelannut 100%, ja jalkakäytävälle pysäköityä autoa ajoradalle väistäessä ajorataa pitkin tulikin toinen auto kovalla vauhdilla. Joku voisi sanoa "mitäs ei katsonut", mutta eihän tätä tilannetta olisi pitänyt päästä edes tapahtumaan, jos auto ei olisi ollut laittomasti jalkakäytävällä. Turvallisen liikkumisympäristön luominen on paljon tehokkaampaa, kuin sysätä vastuu turvattomassa ympäristössä pärjäämisestä yksilöille.
Uusia teitä suunnitellessa jalkakäytävän ja pyörätien erottelu toisistaan on tärkeää. Nämä ovat ihan erilaisia liikkumismuotoja. Kukaan jalankulkija ei halua toimia pujottelukeppinä pyöräilijöille, ja toisaalta kukaan pyöräilijä ei halua pujotella jalankulkijoiden seassa. Erotellut väylät, joissa pyörätie tulisi merkata PUNAISELLA asfaltilla kuten kaikissa toimivaa jalankulku- ja pyöräily-ympäristöä rakentavissa kaupungeissa tehdään. Jalankulkijana monesti unohdan kumpi olikaan minun puoleni, eikä pidemmällä pätkällä pysty tiestä sanomaan, että kumpi harmaa asfaltti nyt mahtoikaan olla jalankulkijan puoli.
Melu ja katupöly ovat valtavia kävelymukavuutta laskevia tekijöitä. Esimerkiksi Hatanpään valtatiellä, Pispalan valtiellä, Kalevantiellä ja Messukylänkadulla on suhteettoman korkeat nopeusrajoitukset siihen nähden kuinka lähellä keskustaa ne sijaitsevat. Noilla teillä liikennevaloista yms tulevat pysähdykset ovat se eniten matka-aikaan vaikuttava tekijä, ja nopeusrajoituksen pudottamisen 50km/h -> 40km/h (tai jopa 30km/h) vaikutuksissa puhutaan vain 1-2 min luokkaa olevista matkanteon hidastumisista. Vaikutus kävelyn miellyttävyyteen noiden teiden varsilla taas olisi nopeusrajoituksen laskulla valtava.
Pyörä- ja jalankulkukaistojen selkeä merkitseminen
13. huhtikuuta 2022 kello 14.46.52
Etenkin keskustassa pyöräkaistaa ja jalankulkuväylää ei ole erotettu ja merkitty riittävän selkeästi. Pyöräkaistaa on hankalaa erottaa ja itsekin olen jalankulkijana eksynyt sille vahingossa. Samoin on moni muukaan. Keskustassa pyöräkaistan ja jalankulkuväylän erottelu ei toimi ollenkaan kehnosta merkinnästä johtuen. Toivoisin tähän parannusta.