Yliopistojen opiskelijavalintawebinaari järjestettiin 16.2.2023. Täällä voit jatkaa keskustelua ja esittää kysymyksiä tilaisuuden teemoista. Webinaarin materiaali ja tallenne löytyvät osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/valintahanke/webinaarit/
Vastaathan myös vasemman reunan valikosta löytyvään kyselyyn, jonka vastauksia hyödynnetään opiskelijavalintojen kehitystyössä. Kommentointi on auki 16.3.2023 asti.
Huomaathan, että tämä keskustelu koskee vain yliopistojen opiskelijavalintaa.
Perustiedot
Päättynyt: 16.3.2023
7. maaliskuuta 2023 kello 13.17.35. Kommentti poistettu.
@Hempsu
10. maaliskuuta 2023 kello 9.12.46
Erittäin hyvin kirjoitettu! Itse sekä englannin että espanjan opettajana yhdyn näkemykseen ns. pienten kielten eli Suomessa vähän opiskeltavien mutta maailmanlaajuisesti suurten puhujamäärien kielistä ja niiden aliarvostuksesta todistusvalinnoissa. Kaiken kaikkiaan en voi ymmärtää, miten tietylle alalle hakiessa ei saa suurinta pistemäärää siitä kyseisestä aineesta (esim. maantieteenseen hakiessa maantiedon kirjoittamisesta ei saa suurimpia pisteitä). Ymmärrän, että pitkän matematiikan osaaminen ja sen opiskelun jaksaminen osoittaa jotain henkilön kyvyistä, mutta jos pitkää matikkaa ei tarvita kyseisen alan opinnoissa tai työelämässä, miksi sen painoarvo korostuu valinnoissa. Matemaattisesti heikompi voi olla humanistisilla aloilla silti huippuluokkaa.
Todistusvalinnan pitäisi jollakin tavalla kannustaa opiskelijaa opiskelemaan monipuolisesti myöskin lukiossa ja poistamaan paniikin jo mahdollisesti yläkoulussa, että mitä aineita pitäisi lukea, että pääsee haluamaansa opinto-ohjelmaan. Lisäksi todistusvalinta on aiheuttanut lukio-opiskelijoissa sellaista mentaliteettia, että vain todistusvalinnalla päässeet voivat pärjätä yliopistossa ja pääsykokeella päässeet olisivat ns. kakkosluokan kansalaisia. Siksi monet käyvät mieluummin korottamassa yo-kokeitaan, jotta pääsevät todistuksella (ja näin lykkäävät opintojensa aloittamista) kuin menevät pääsykokeeseen.