Palvelusetelikäsikirjasta on unohdettu kokonaan päihdekuntoutujat, aiemmin on puhuttu mielenterveys- ja päihdekuntoutujista. Miksi heidät on jätetty tämän ulkopuolelle? Arjessaan ja elämänhallinnassaan päihdekuntoutujalla saattaa olla monella tapaa samankaltaisia haasteita, joihin pystytään vastaamaan asumisen palveluilla. Mitä päihdekuntoutujille jatkossa aiotaan tarjota? Tuetun asumisen palvelu käsittää tällä hetkellä asiakkaalle ammattihenkilöltä saatavan tuen joko vapailta markkinoilta vuokrattuun asiakkaan omaan asuntoon, tai palveluntuottajan asumisyksikössä sijaitsevaan vuokra-asuntoon. Mm. lähihoitaja voi olla asiakkaan kotona asiakasta tukeva ja ohjaava henkilö, siis henkilö, joka ohjeistaa asiakasta ruuanlaitossa, siivouksessa, kaupassa käynnissä ym. Tähän työnkuvaan ei tarvitse olla koulutukseltaan sosiaaliohjaaja, mikä harhaanjohtavana nyt ensimmäisessä lauseessa. Palvelusetelikäsikirjasta saa myös kuvan, että tuetun asumisen palvelu voi pitää sisällään useita tukipalveluita. Mitä nämä muut palvelut ovat? Turvarannekkeet, ateriapalvelut ym.? Näistä ei tällä hetkellä tee päätöstä se sama sosiaalihuoltolain mukainen ammattihenkilö, joka myöntää tuetun asumisen palvelun. Miten tämä on jatkossa ajateltu?
Tuetun asumisen palveluihin on tällä hetkellä asiakkaita jonossa, ruuhkaa voisi helpotta sillä, että palveluseteli laajennetaan koskemaan myös yksityisten palveluntuottajien kotiin annettavaa tuettua asumista. Onko tätä suunniteltu? Yhteisöllisen asumisen palvelukuvauksessa ei ole mainittu lyhytaikaisen arviointijakson mahdollisuutta, sen pitäisi kuitenkin olla yhtä lailla mahdollinen siellä kevyemmässä palvelumuodossa kuin ympärivuorokautisessa palveluasumisessakin.
Palvelusetelikäsikirjasta saa nyt kuvan, että asiakaskunta etenkin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on ikääntynyttä, joka tarvitsee ”hoitopaikan” (tuota sanaa ei tarvisi viljellä, kun kyse on asumisen palveluista) ja paljon somaattista huolenpitoa ja palveluita somaattisen kuntonsa vuoksi. Käsikirja tulisi sanamuodoiltaan ehkä vielä käydä läpi sitä silmällä pitäen, että suuri osa 18–64 -vuotiaista päihde- ja mielenterveyskuntoutujista on fyysisesti suhteellisen hyväkuntoista porukkaa, jota kuntouttavalla työotteella vastuutetaan mm. siivouksesta ja pyykkihuollosta oman toimintakykynsä ja asiakassuunnitelmansa mukaisesti.
Päihdekuntoutujat unohdettu ym. muita ajatuksia
Ihmettelijä
4. huhtikuuta 2023 kello 11.55.30
Palvelusetelikäsikirjasta on unohdettu kokonaan päihdekuntoutujat, aiemmin on puhuttu mielenterveys- ja päihdekuntoutujista. Miksi heidät on jätetty tämän ulkopuolelle? Arjessaan ja elämänhallinnassaan päihdekuntoutujalla saattaa olla monella tapaa samankaltaisia haasteita, joihin pystytään vastaamaan asumisen palveluilla. Mitä päihdekuntoutujille jatkossa aiotaan tarjota?
Tuetun asumisen palvelu käsittää tällä hetkellä asiakkaalle ammattihenkilöltä saatavan tuen joko vapailta markkinoilta vuokrattuun asiakkaan omaan asuntoon, tai palveluntuottajan asumisyksikössä sijaitsevaan vuokra-asuntoon. Mm. lähihoitaja voi olla asiakkaan kotona asiakasta tukeva ja ohjaava henkilö, siis henkilö, joka ohjeistaa asiakasta ruuanlaitossa, siivouksessa, kaupassa käynnissä ym. Tähän työnkuvaan ei tarvitse olla koulutukseltaan sosiaaliohjaaja, mikä harhaanjohtavana nyt ensimmäisessä lauseessa. Palvelusetelikäsikirjasta saa myös kuvan, että tuetun asumisen palvelu voi pitää sisällään useita tukipalveluita. Mitä nämä muut palvelut ovat? Turvarannekkeet, ateriapalvelut ym.? Näistä ei tällä hetkellä tee päätöstä se sama sosiaalihuoltolain mukainen ammattihenkilö, joka myöntää tuetun asumisen palvelun. Miten tämä on jatkossa ajateltu?
Tuetun asumisen palveluihin on tällä hetkellä asiakkaita jonossa, ruuhkaa voisi helpotta sillä, että palveluseteli laajennetaan koskemaan myös yksityisten palveluntuottajien kotiin annettavaa tuettua asumista. Onko tätä suunniteltu?
Yhteisöllisen asumisen palvelukuvauksessa ei ole mainittu lyhytaikaisen arviointijakson mahdollisuutta, sen pitäisi kuitenkin olla yhtä lailla mahdollinen siellä kevyemmässä palvelumuodossa kuin ympärivuorokautisessa palveluasumisessakin.
Palvelusetelikäsikirjasta saa nyt kuvan, että asiakaskunta etenkin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on ikääntynyttä, joka tarvitsee ”hoitopaikan” (tuota sanaa ei tarvisi viljellä, kun kyse on asumisen palveluista) ja paljon somaattista huolenpitoa ja palveluita somaattisen kuntonsa vuoksi. Käsikirja tulisi sanamuodoiltaan ehkä vielä käydä läpi sitä silmällä pitäen, että suuri osa 18–64 -vuotiaista päihde- ja mielenterveyskuntoutujista on fyysisesti suhteellisen hyväkuntoista porukkaa, jota kuntouttavalla työotteella vastuutetaan mm. siivouksesta ja pyykkihuollosta oman toimintakykynsä ja asiakassuunnitelmansa mukaisesti.