Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.
Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.
Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.
Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:
- Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
- Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
- Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
- Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
- Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista tai uskonnollista mainontaa.
Tulvariskit huomioitu puutteellisesti
Jouko
14. tammikuuta 2024 kello 19.46.58
Suunnitelman mukaan hulevesille rakennetaan viivytyspainanteet jotka on mitoitettu kerran sadassa vuodessa tapahtuvan rankkasadetulvan korkeustason perusteella (+1.30 m). Pallokenttä ja tenniskentät rakennetaan tasoon +2.10, kentälle johtavat raitit tasoon +2.0 ja huoltorakennuksen lattiataso tasoon +3.20. Kuitenkin alin suositeltava rakennuskorkeus Espoossa on +2.80 (ks. esim. Gräsanojan meritulvan hallinta -selvitys). Siten suunniteltu rakentamisen taso on jo tähän nähden kenttien ja raittien osalta liian matala. Kun otetaan huomioon Gräsanojan tulvatilanne ja tulvakorkeudet, on selvää, että tulvavedet tulevat säännöllisesti nousemaan kentille ja vaurioittamaan niiden pintaa. Lisäksi kun Telaniityn tulvatilavuus rakentamisen myötä pienentyy nykyisestään, tulvaveden nousu kentille on todennäköisesti enemmän sääntö kuin poikkeus.
Gräsanojan meritulvien hallintaa koskevan selvityksen mukaan merivesitulva nousee kaava-alueella olevan puistopolun päälle jo kerran viidessä vuodessa toistuvalla merivesitulvalla. Sillalle johtavan puistopolun korko on alimmillaan noin korossa +1.30. Koska itse Telaniityn alue, jolle kaavan mukainen rakentaminen kohdistuisi, on kaava-aineiston perusteella vielä puistopolunkin alimpaa tasoa alempana (ks. kunnallistekniikan yleissuunnitelma esim. s. 9-10), voidaan yksinkertaisesti todeta, että koko kaava-alue tulvii pelkkien merivesitulvien vaikutuksesta vähintään kerran viidessä vuodessa. Kuten kaavassakin todetaan, merivesitulvien lisäksi alueella aiheuttavat tulvia rankkasateiden aikaansaamat kohonneet virtaamat joko yksin tai yhdessä merivesitulvan kanssa.
Kunnallistekniikan yleissuunnitelman (s. 12) mukaan kaavahankkeessa tehtävillä ratkaisuilla ei voida vaikuttaa merivesitulvan nousemiseen suunnittelualueelle. Siten kaavassa ei tosiasiassa oteta huomioon merivesitulvia, koska niihin ei varauduta kaavassa tilanpuutteen vuoksi millään tavalla. Esimerkiksi viivytyspainanteet on mitoitettu pelkästään rankkasadetulvien mukaan, minkä lisäksi kenttien ja raittien rakennuskorkeus on selvästi liian matala. Lisäksi urheilupuiston rakentaminen vähentää suunnitelluista viherpainanteista huolimatta jo Ympäristökeskuksen lausunnonkin mukaan entisestään alueen nykyistä riittämätöntä tulvatilavuutta, mikä on alueen alavuudesta johtuen (ks. mm. meritulvia koskevan selvityksen s. 5) vakava riski muun muassa kaava-alueen lähellä sijaitseville asuinrakennuksille. Suunnitelman vaikutusta lähialueen asuinrakennuksiin ei ole käsitelty tästä näkökulmasta lainkaan.