Miten koet palveluverkkoa koskevien suunnitelmien vaikuttavan arkeesi? Millaisia näkökantoja sinulla on palveluverkkoa koskeviin ehdotuksiin?

Kun palvelut ovat realistisesti tavoitettavissa, pystyvät huonokuntoisemmatkin niitä käyttämään. Palveluiden vieminen isompiin ympyröihin tarkoittaa arjessa: Minä työsskäyvä perheellinen ihminen ajan toiselta puolelta Keski-Suomea auttamaan vanhempiani pääsemään vaikka verikokeeseen. Pystyvät tähän itsenäisesti, kun palvelu pysty lähellä. Ymmärrämme, että vaativampi hoito ei ilmesty esim. leikkausten muodossa sinne missä sitä ei ole aiemminkaan hoidettu.

Jotkut eivät pysty käyttämään julkista liikennettä lainkaan, taksien saatavuus epävarmaa, pidempi matkustaminen jo ajatuksena joillekin niin raskas, etteivät jaksa lähteä hoidattamaan itseänsä. Tästä koituu potilaalle ja omaisille myös paljon henkistä taakkaa, jos nähdään perheenjäsenen hoidon tarve, mutta hoitoa saisi niin vaikeasti, että potilas ei jaksa motivoitua sen saamiseen.

Vielä kotona pärjäävien kunnosta tulisi huolehtia kaikin keinoin. Tämä muutos ajattelu ei tähtää siihen. Lopputuloksena syntyy lisää laitokseen päätyviä, joille ei riitä hoitajia ja mielivaltainen potilaiden sijoittelu aiheuttaa omaisten ja potilaiden yhteyden katkeamisen. Toivottavasti myös vallan kahvassa olevien päättäjien kohdalla tulisi näitä käytännön tilanteita. Kuinka hyvin ehditään käydä laitostunutta potilasta apuna hoitamassa ja tervehtimässä, kun kilometrit mitataan sadoissa. Miltä tämä kohtalo tuntuu omalle kohdalle? Maata yksin vieraassa paikassa, ilman elämänarvoa, iloa tai mitään tuttua kohtaamista.

Minun perheessäni on lähimenneisyydessä ollut ajanjakso, jolloin joka sunnuntai jouduttiin menemään terveyskeskukseen lasten korvatulehduksen tms. vuoksi. Jos tämä rumba ja potilasralli olisi kohdistunut kaiken muun tuskan keskellä vielä toiselle paikkakunnalle, olisinko itse läpeensä valvottujen raskaiden vauvavuosien jäljiltä kuntoutunut työkykyiseksi kansalaiseksi. Hieman epäilen, koska rimaa hipoen menty nytkin. Mietin, että olisiko tämä ralli ollut kivuista kärsivälle lapselle oikein, ja muiden vaihtoehtojen puuttuessa myös perheen muut pienet lapset olisi olleet pakotettuja lähtemään koko päivän kestävään reissuun, jotta yhdelle saadaan lääkekuuri. Ja tämä on sitä tämänkin hetkistä arkea useissa perheissä.

Tällä hetkellä neuvolapalveluiden, kouluterveydenhuollon ja tk palveluiden alasajo näkyy jo. Enää puuttuu, että polttoainepulassa, tai korkean hinnoittelun polttoaineilla pitäisi ajella ympäri Keski-Suomea saadakseen joku asia hoidettua. Asia, jonka hoitamiseen on tilat ja osaaminen jo siellä, missä palvelun tarvitsijatkin. Me ajelijatkin ollaan jossain töissä, ja sitten sieltä töistä poissa, kun asioita ei ehdi enää hoitaa järjellisessä ajassa.

Hoidon saaminen on nyt jo viiveessä. Nova peruu aikoja henkilökunnan poissaolojen vuoksi, ehtiikö odotusaikoina syntyä peruuttamattomia vahinkoja.

Emme ikävä kyllä halua kaikki muuttaa kasvukeskuksiin hengittämään pakokaasuja. Nimittäin joidenkin olisi teille päättäjillekin se kotimainen ruoka kasvatettava. Kiitos arvostuksesta maaseutua kohtaan.