Kommentoi Lapin hyvinvointialueen vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun ja erityisen osallisuuden tuen palvelukuvausta 28.2.2024 kello 13 mennessä

Sivulla 5. ”Henkilökohtainen apu voi sisältää vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä lain (380/1987) 8 c §;n mukaisesti”.
-> tässä tulisi olla viittaus myös uuteen vammaispalvelulakiin.
Sivulla 5. ”Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan niitä toimintoja, joita ihminen tekee säännöllisesti ja toistuvasti ja jotka kuuluvat kiinteästi jokaisen elämään. Päivittäistoimet voivat liittyä liikkumiseen, pukeutumiseen, henkilökohtaiseen hygieniaan, vaate- ja ruokahuoltoon ja kodin siisteydestä huolehtimiseen. Avustettava voi tarvita apua myös päivittäisissä toimissa kodin ulkopuolella (esim. ostokset ja asioinnit) tai harrastuksissa ja elämyksissä (esim. kirjastossa, kerhoissa, tapahtumissa ja konserteissa) käymisessä. Asiakkaat voivat opiskella tai käydä töissä ja tarvita avustajaa edellä mainituista toimista suoriutumiseen.”
-> Päivittäisten toimien käsitteen määrittelyn tulisi kuitenkin vastata HE 191/2022, s. 183 määrittelyä, eli ”Momentin 1 kohdan mukaisilla päivittäisillä toimilla tarkoitettaisiin toimia, joita ihmiset elämässään tekevät joka päivä tai harvemmin, mutta toistuvasti tietyin väliajoin. Päivittäisiä toimia ovat tavanomaisessa elämässä tehtävät henkilökohtaiset toimet, kuten pukeutuminen ja henkilökohtaisen hygienian hoito, wc-käynti sekä esimerkiksi liikkuminen, kotityöt sekä asiointi. Asiointia on esimerkiksi asiointi kodin ulkopuolella tai asioiden hoitaminen kotona internetin välityksellä. Kotitöitä ovat esimerkiksi ruuan valmistaminen, siivoaminen tai vaatteiden ja kodin tekstiilien huoltaminen sekä muut tavanomaisesti itse tehtävät kotityöt. Henkilökohtaisella avulla voidaan tukea myös vanhemman mahdollisuutta huolehtia hoidossaan olevan lapsen jokapäiväisestä huolenpidosta ja hänen asioidensa hoidosta. Vammainen henkilö saattaa tarvita toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa esimerkiksi osallistuessaan kuntoutukseen tai käyttäessään terveys-, päihde- tai mielenterveyspalveluita. ”
-> erityisesti nuo HE 191/2022, s. 183 olevan lainauksen kaksi viimeistä lausetta tulisi ottaa mukaan.

Päivittäisten toimien käsitteen määrittelyä on uudelleen sivulla 6: ”Päivittäisiä toimia ovat toimet, joita ihmiset elämässään tekevät joka päivä tai harvemmin, mutta toistuvasti tietyin väliajoin. Päivittäisiä toimia ovat tavanomaisessa elämässä tehtävät toimet esimerkiksi liikkuminen, asiointi (esimerkiksi asiointi kodin ulkopuolella tai kotona internetin kautta), kotityöt (esimerkiksi ruuanlaitto, siivoaminen), pukeutuminen, henkilökohtaisen hygienian hoito. Asiakkaat voivat opiskella tai käydä töissä ja tarvita avustajaa edellä mainituista toimista suoriutumiseen. Henkilökohtaista apua järjestetään vuorovaikutukseen (esimerkiksi tarvittava apu ystävien ja sukulaisten sekä muiden ihmisten tapaamisessa tai muussa yhteydenpidossa), vapaa-ajan toimintaan (esim. harrastukset) ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen (esimerkiksi järjestötoiminta, vapaaehtoistyö, poliittinen toiminta). Tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön yhdenvertaisia osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia. Henkilökohtaisen avun palvelua voidaan järjestää myös lapselle, mikäli lapsi täyttää palvelun myöntämiskriteerit.”
-> Tämä kappale on viimeitä lausettaan lukuunottamatta sivulla 5 olevaa huomattavasti parempi teksti (ks. lihavoinnit), jolla voisi korvata sivulla 5 olevan. Kaksi sisällöltään erilaista tekstiä johtaa harhaan. Kuitenkin tästäkin puuttuu HE 191/2022, s. 183 olevan lainauksen kahta viimeistä lausetta koskeva sisältö.
-> Huom! Kappaleen viimeinen lause ”Henkilökohtaisen avun palvelua voidaan järjestää myös lapselle, mikäli lapsi täyttää palvelun myöntämiskriteerit.” on ehdottomasti korjattava muotoon ”järjestetään myös lapselle, mikäli lapsi täyttää palvelun myöntämiskriteerit.” VPL:n mukaiset erityiseen järjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut ovat subjektiivinen oikeus vammaiselle lapselle aivan samalla tavalla kuin vammaiselle aikuiselle.
Sivulla 5 ”Henkilökohtainen apu ei ole tarkoitettu tilanteisiin, jossa henkilön avun tarve muodostuu pääasiassa hoidosta, hoivasta ja valvonnasta.”
-> Tämä rajaus on nykyisen VPL:n 8 c §:n perusteissa, mutta ei enää uuden VPL:n perusteissa, ja tämä tulee tuoda esille tekstissä.

Sivulla 5 ”Henkilökohtaisella avulla ei ole tarkoitus korvata kotihoidon tai kotisairaanhoidon palveluita tai muita terveydenhuollolle kuuluvia tehtäviä, joiden ei katsota olevan itsehoitoa. Henkilökohtaisen apuun voi kuitenkin liittyä myös asiakkaan ohjauksessa toteutettavia hoidollisia tehtäviä esimerkiksi katetrointi, lääkkeen anto, pienen haavan hoito. Henkilökohtainen avustaja saa asiakkaalta yksilöllisen perehdytyksen näihin toimenpiteisiin. Henkilökohtaiseen apuun voi myös liittyä nostoja, fyysistä voimaa vaativia tehtäviä ja asiakkaan henkilökohtaisten apuvälineiden käyttöä.”
-> Tässä pyrittäneen viittamaan uuden VPL 9 § 4 momenttiin, mutta ei täysin onnistuneesti. VPL 9 §:n 4 momentin mukaan ”Henkilökohtaiseen apuun voi osana palvelun kokonaisuutta kuulua sellaisia avustajan toteuttamia itsehoitoa vastaavia toimenpiteitä, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon sekä pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon. Hyvinvointialueen on järjestettävä vammaiselle henkilölle ja tarvittaessa avustajalle näiden toimenpiteiden edellyttämää ohjausta.
Tämäkin teksti tulee jostain syystä uudelleen sivulla 7, jossa on onnistuneesti lainattu VPL 9 § 4 momenttia. ”Henkilökohtaiseen apuun voi osana palvelun kokonaisuutta kuulua sellaisia asiakkaan ohjauksessa avustajan toteuttamia itsehoitoa vastaavia toimenpiteitä, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon sekä pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon. Itsehoitoa vastaavat toimenpiteet (esimerkiksi lääkkeen antaminen, katetrointi, pienen haavan hoito, hengityslaitteen toiminnan varmistaminen) ovat sellaisia, jotka vammainen henkilö tekisi itse, jos toimintarajoite ei olisi esteenä. Hyvinvointialueen on järjestettävä vammaiselle henkilölle ja tarvittaessa avustajalle näiden itsehoitoa vastaavien toimenpiteiden edellyttämää ohjausta. Vastuu ohjauksen antamisesta on terveydenhuollolla, jolloin ohjausta antaa tehtävään soveltuva terveydenhuollon ammattihenkilö. Myös vammainen henkilö voi joissain tapauksissa antaa avustajalle toimenpiteiden edellyttämää ohjausta.”
-> Jälleen, kaksi sisällöltään erilaista tekstiä johtaa harhaan.

Sivulla 5. ”Henkilökohtaisen avun palvelussa palveluntuottaja ei hoida asiakkaan raha-asioita tai käsittele käteistä rahaa tai pankkikorttia. Avustaja ei voi toimia asiakkaan puolesta vaan asiakas osallistuu kaikkeen toimintaan omien voimavarojensa mukaan. Henkilökohtaisen avun palvelu voi sisältää avustajan yhdessä asiakkaan kanssa tekemää kevyttä siistimistä siten, että asiakas osallistuu siistimiseen omien voimavarojen mukaan. Henkilökohtaisen avun palveluita ei ole tarkoitettu remontointiin ja kodin korjaustöihin eikä yksinomaan siivoamiseen ja ruoanlaittoon. Asumispalvelussa olevan asiakkaan käyttämä henkilökohtainen apu on tarkoitettu pääsääntöisesti asumispalveluyksikön ulkopuoliseen toimintaan.”
Tämä kappale on kokonaisuudessaan ongelmallinen eikä perustu vammaispalvelulakiin tai sen perusteisiin, vaan tässä sekoitetaan henkilökohtainen apu kotihoidon ja sosiaalihuollon ns, muutostyön kaltaisiin asiakasta ohjaaviin tehtäviin. Henkilökohtaisen avustajan nimenomaan tulee toimia asiakkaan puolesta niissä tehtävissä, jotka vammainen henkilö muutoin ilman toimintarajoitetta tekisi. Tämä on myös kirjattu tekstin sivulle 6 ”Henkilökohtainen apu kattaa ne asiat ja tehtävät, jotka vammainen henkilö muutoin ilman toimintarajoitetta tekisi itse kulloinkin kyseessä olevassa ympäristössä. ” Henkilökohtaisessa avussa avun käyttäjä ohjaa avustajan toimintaa, eikä toisinpäin, eikä avustaja aseta edellytyksiä tai vaatimuksia palvelun käyttäjälle (esim. tuo ”asiakas osallistuu siistimiseen”.)
Sivulla 9 sosiaali- tai potilasasiamiehen nimikkeet tulisi vaihtaa nykyisen lain mukaisesti sosiaali- tai potilasasiavastaavan käsitteisiin.
Sivulla 10. ”Asiakkaalla on oikeus saada hänelle palvelupäätöksellä myönnetty palvelu”
-> tässä lausetta tulisi jatkaa ”.. myönnetty palvelu määrältään ja järjestämistavaltaan palvelupäätöksen mukaisena.

Sivulla 10. on jälleen ”Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä asiakkaan viranhaltijaan, jos asiakkaan palvelutarve muuttuu. Palveluntuottaja ilmoittaa viranhaltijalle myös asiakkaan palvelutarpeen vähentymisestä.”
-> Sosiaalihuollon asiakaslain 12 §:n mukaan kuitenkin sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa tarvittavien tietojen antaminen kuuluu asiakkaalle itselle ja hänen lailliselle edustajalleen.
Sivulla 10-11. Henkilökohtaisen avun palvelun toteuttamissuunnitelma: Henkilökohtainen apu on käytännössä toteutettava tavalla, joka tukee vaikeavammaista/vammaista henkilöä tekemään omia valintoja ja edistää hänen itsenäistä elämäänsä. Palveluntuottaja laatii asiakkaalle palvelun toteuttamissuunnitelman ennen palvelun aloittamista. Toteuttamissuunnitelmassa on määriteltävä asiakkaan avun tarpeeseen liittyvät tehtävät (palvelun sisältö) ja asiakkaan toiveet avun toteuttamisessa, palvelun määrä, palvelun toteuttamisen viikonpäivät ja vuorokauden ajankohdat, palveluun kuluva keskimääräinen aika, avustajan sijainen ja sijaisjärjestelyt. Työtehtävien tulee perustua siihen tarkoitukseen ja laajuuteen, johon ne on palvelupäätöksellä myönnetty. Myönnettyä tuntimäärää ei saa ylittää. Henkilökohtaisen avun palvelun käytännön avustamistilanteen sisällön määrittelee asiakas hänelle laadittuun palvelu- tai asiakassuunnitelmaan ja henkilökohtaisen avun päätökseen perustuen. Asiakas määrittelee hänelle tehtyyn päätökseen s 11 perustuen myös milloin hän apua tarvitsee. Käytännön avustamistilanteissa asiakas ohjaa ja neuvoo avustajaa sekä toimii käytännöntyön johtajana.”
-> Tässä kappaleessa henkilökohtaisen avun palvelun käyttäjä asetetaan palvelun kohteeksi. Henkilökohtaisen avun tehtävänä ei ole ”tukea asiakasta tekemään omia valintojaan”, tämä kuulostaa lähinnä tuetun päätöksenteon palvelulta. Palvelun toteuttamissuunnitelma ei voi olla ”palveluntuottajan laatima” vaan palvelun käyttäjällä on oikeus määritellä palvelun sisältö, avustajan työtehtävät ja palvelun toteuttamisen ajankohdat omien yksilöllisten tarpeittensa mukaan. Henkilökohtaisen avun palvelun käyttäjän päätösvaltaa ei voi typistää vain avustajan ohjaamiseen ja työn johtamiseen ”käytännön avustamistilanteessa”.