Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.
Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.
Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.
Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:
- Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
- Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
- Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
- Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
- Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista tai uskonnollista mainontaa.
Suunnitelmat löydät liitteenä painamalla tekstiosion alla olevaa "Näytä lisätiedot" -nappia.
Kävely-yhteydet, puisto ja pysäköinti
Johanna Nuotio
18. maaliskuuta 2024 kello 15.38.26
Everstinkadun muuttaminen mutkittelevammaksi on erikoinen ratkaisu, sillä se poistaa nykyisen viivasuoran kävely-yhteyden Majurinkadun ja Vermonrinteen suunnasta kohti Kehä I:ä (tyypillinen reitti Säterin bussipysäkille sekä päiväkodille ja takaisin). Pihakatuosuus kiemurtelee, minkä on varmaankin tarkoitus pienentää ajonopeuksia, mutta toisaalta kävelijälle yhteys muuttuu astetta mutkaisemmaksi. Olen myös jalankulkijana huolissani siitä, miten autoilijat tunnistavat pihakadun ja tavallisen kadun eron, eli jos ajoreitillä kävely on sallittu (kuten pihakadulla kai on?), voiko jalankulkija olla varma, ettei jää hämmentyneen autoilijan alle? Mikäli taas pihakaduksi ja samalla ajoradaksi merkityllä osuudella ei ole tarkoitus kävellä, muuttuu jalankulkijoiden reitti varsin paljon vaikeammaksi. Puiston puolen hiekkatien kunnossapidon taso ei ole yhtä hyvä kuin Everstinkadulla, ja reitti on myös kapeampi ja mutkittelevampi. Autoilijalle mutkainen tie ei juurikaan lisää matka-aikaa, mutta kävelijälle jokainen lisämetri tuntuu, varsinkin jos liikkuminen on syystä tai toisesta normaalia vaikeampaa tai hitaampaa.
Mietin myös suojatien tarkoitusta esimerkiksi Everstinkadun ja Everstinkujan risteyksessä. Mikäli pihakadulla (osuus suojatiestä välittömästi itään) on tarkoitus myös kävellä, mikä virka suojatiellä tuossa kohdassa on? Ja miten autoilija tunnistaa, että suojatien ylitettyään (lännestä itään ajaessa) hän onkin sellaisella ajoradalla, jolla saattaa olla kävelijöitä ja pyöräilijöitä? Everstinkadulla kävely muuttuu myös vaarallisemmaksi, kun autopaikoilta peruutetaan suoraan kadulle, eikä jalankulkua tai pyöräilyä ole enää erotettu omalle, turvalliselle alueelleen. Katusuunnitelman on toki seurattava asemakaavaa, jossa katu on osoitettu pihakaduksi, mutta pohdin, pystyisikö kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kuitenkin erottelemaan?
Puiston puolelle osoitettu hulevesien johtaminen ja viivytys vaikuttavat hyvältä, ja toivottavasti tekevät puistosta monimuotoisemman ja monipuolisemman viheralueen. Toivottavasti myös uusia istutuksia saadaan paljon, sillä Majurinkadun katuremontin myötä alueelta poistui paljon vihreää.
Yleistä pysäköintiä ei ole alueella liikaa. Yleisen pysäköinnin paikkoja käyttävät harmillisen usein asukkaat, joilla on auto vakituisesti käytössään, jolloin alueella vieraileville ei riitä paikkoja. Osittain ongelma voi johtua myös siitä, että tietynlaisille ajoneuvoille (suuret pakettiautot, pienet kuorma-autot) ei ole riittävän suuria pysäköintipaikkoja taloyhtiöiden omilla parkkipaikoilla, joten ne on pakko pysäköidä katujen varsille. Yleisen pysäköinnin väärinkäyttö asukkaiden toimesta ei tietenkään ole kaupungin vika, mutta toivoisin silti, ettei yleisen pysäköinnin määrää ainakaan vähennettäisi. Erityisesti Everstinkadun länsipää ennen kadun katkoa on tärkeä yleisen pysäköinnin paikka tavanomaista pidemmille ajoneuvoille tai peräkärry-yhdistelmille.
Peik Salonen/Espoon kaupunkitekniikka
27. maaliskuuta 2024 kello 14.55.37
Kiitos Johanna kommenteistanne. Pihakatu saattaa olla monelle vieras käsite mutta tieliikennelain mukaan ajoneuvon on annettava pihakadulla kävelijälle esteetön kulku. Valitettavasti viivasuora kävely-yhteys muuttuu hieman mutkittelevan reitin myötä jokusen askeleen pidemmäksi.
Everstinkadun ja Everstinkujan suojatiellä on luomaan kävelijälle turvallinen ylitys pihakadun asemasta huolimatta.
Pihakadusta erotettu jalankulun ja pyöräilyn erottaminen erilleen ajoradasta poistaisi pihakadun varsinaisen tarkoituksen.
Alueelle on osoitettu 31 yleistä pysäköintipaikkaa, tosin pidemmille yhdistelmille niitä ei ole esitetty mutta tutkimme voisiko Everstinkadun länsipäähän sellaiselle saada mahdollisuuden.